Terveelliset elämäntavat pitää olla, antaa Sakari Timonen ohjeeksi nuoremmille kollegoilleen. Hän on itse malliesimerkki hyvien elämäntapojen noudattamisesta.
Timonen täytti maaliskuussa 100 vuotta, ja hän on Lääkäriliiton vanhin jäsen.
Nurmeslaisen kauppiasperheen poika oli lahjakas urheilija, joka suunnitteli kouluaikana joko lääkärin tai liikunnanopettajan uraa. Lääketiede vei voiton, koska biologian opettaja onnistui herättämään Timosen mielenkiinnon luonnontieteisiin.
Urheilu säilyi tärkeänä osana elämää: nuoruuden kymmenottelut vaihtuivat muun muassa luonnossa vaeltamiseen, hiihtämiseen ja tenniksen pelaamiseen.
– Joka vuosi olemme käyneet Nurmeksessa hiihtämässä. Tänä vuonna hiihtäminen on tosin sattunut jäämään, hän naurahtaa.
Sakari Timonen tähdentää lääkärin empaattisuuden merkitystä.
– Myötätunto on tärkeää lääkärin työssä. Potilaalle pitää myös olla aikaa.
Pataljoonan lääkäriksi
Timonen toimi talvi- ja jatkosodissa pataljoonan lääkärinä. Muutaman vuoden lääketiedettä opiskellut nuori mies joutui moniin kiperiin tilanteisiin, muun muassa tekemään aivoleikkauksen ilman aikaisempaa kokemusta.
– Olin nähnyt aivoleikkauksia ollessani stipendiaattina Unkarin yliopistosairaalassa ennen sotia, mutta en ollut koskaan tehnyt niitä. Avasin potilaan kallon ja poimin kranaatinsirpaleet.
Sota-aikaan liittyy myös onnellisia muistoja. Sakari Timonen solmi 1943 avioliiton ja pääsi armeijasta lomalle kolmeksi kuukaudeksi. Timoset menivät tuolloin Pohjois-Karjalan Kiihtelysvaaraan, jossa Sakari Timonen toimi kunnanlääkärin sijaisena vakituisen lääkärin lähdettyä rintamalle.
– Salomailla oli lääkäripula. Siksi minut voitiin hakea yöaikaan katsomaan potilasta pitkienkin matkojen päähän naapuripitäjiin. Kuljetus tapahtui reessä, jossa istuin karhuntaljojen syleilemänä. Ajomiehenä oli mielisairas kunnanhoidokki.
Käänteentekevä aika Yhdysvalloissa
Sodan jälkeen Sakari Timonen valmistui lääkäriksi ja erikoistui naistentauteihin ja synnytysoppiin innostavien vanhempien kollegojen esimerkkien mukaan. Timonen on ollut tyytyväinen valintaansa.
– Tähän alaan kuuluu myös paljon iloa, koska lapsia syntyy.
Timonen sai Rockefeller-säätiön stipendin ja suuntasi New Yorkiin tutkijaksi 1953–54. Hän otti yhteyttä New Yorkin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessoriin Giorgios Papanicolaouhun, jonka solututkimukset vaikuttivat erityisen kiinnostavilta.
– Pyrin Papanicolaoun kursseille, mutta pääsinkin hänen laboratorioonsa tutkimaan näytteitä.
Timonen ryhtyi soveltamaan Yhdysvalloissa saamiaan oppeja Suomessa. Hän oli vakuuttunut Papa-testin tärkeydestä ja oli keskeisesti kehittämässä seulontajärjestelmää yhteistyössä syöpäjärjestöjen kanssa. Papa-seulonnat aloitettiin Suomessa 1950-luvun puolenvälin jälkeen ensin alueittain ja tietyille kohderyhmille. Valtakunnalliset Papa-seulonnat käynnistettiin 1964.
– Näitä valtakunnallisia seulontoja oli vaikea saada alkuun, koska syövän esiasteiden olemassaoloon ei uskottu. Suomalainen seulontajärjestelmä henkilökohtaisine kutsuineen on osoittautunut yhdeksi maailman tehokkaimmista.
Lääkäri on aina lääkäri
Timonen toimi HYKS:n Naistenklinikan ylilääkärinä ja Helsingin yliopiston naistentautien ja synnytysopin professorina 1968–78. Seth Wichmannin suunnittelema Naistenklinikka jousti erinomaisesti uuden ajan vaatimusten mukaan. Tämä kymmenvuotiskausi on jättänyt Sakari Timoselle hyvän muiston.
Hän arvioi oman alansa tärkeimmiksi saavutuksiksi työuransa aikana äitiys- ja lapsikuolleisuuden vähenemisen sekä syövän hoidon kehittymisen monilla eri sektoreilla.
Lääkäriys on edelleen tärkeä osa Timosen identiteettiä. Hän lukee viikoittain esimerkiksi Lääkärilehteä ja seuraa tiivisti New Scientist -julkaisua, jossa esitellään uusinta perustutkimusta.
Työ oli aina mieluista Sakari Timoselle. Vaikka lääkärin ammattiin kuului jatkuva huoli potilaista, vastapainona olivat palkitsevat hetket.
Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva:
Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 14-15/15
