Paniikkikohtaus on äkillinen pelko- tai ahdistuskohtaus, jonka yhteydessä ilmenee erilaisia fyysisiä oireita.
Paniikkikohtauksen oireet voivat olla erittäin voimakkaita, epämiellyttäviä ja myös pelottaviakin, varsinkin jos niitä kokee ensi kerran.
Joka viides väestöstä on kokenut joskus yksittäisen paniikkikohtauksen. Kohtaus saattaa ilmetä arkisessa hetkessä, vaikkapa jonottaessa kaupassa tai ruuhkaisessa joukkoliikennevälineessä.
Jos kohtaukset uusivat, voidaan puhua paniikkihäiriöstä.
Paniikkikohtauksen oireet
Paniikkikohtaukseen liittyy sympaattisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia fyysisiä oireita.
Jos paniikkikohtaus tulee ensi kerran ja oireet ovat voimakkaita, niitä voi erheellisesti luulla joksikin sairaskohtaukseksi kuten esimerkiksi sydänkohtaukseksi.
Yleisiä paniikkikohtaukset fyysisiä oireita ovat:
- sydämentykytys
- rintakivut
- hikoilu
- vapina
- hengenahdistus
- tukehtumisen tai kuristumisen tunne
- pahoinvointi
- vatsavaivat
- huimaus
- pyörtymisen tunne
- puutuminen ja kihelmöinti
- viluväreet tai kuumat aallot
Paniikkikohtaukseen liittyy myös psyykkiä oireita, joita voivat olla muun muassa:
- kuoleman pelko
- sekoamisen pelko
- itsensä hallitsemisen pelko
- epätodellisuuden tunne
- itsensä vieraaksi tunteminen
Oireet ja tuntemukset tulevat aina äkisti ja saavuttavat huippunsa nopeasti. Kohtaus voi kestää useita minuutteja, mutta harvoin yli puolta tuntia.
Mistä paniikkikohtaus syntyy?
Paniikkikohtaukselle tai paniikkihäiriölle ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä. Sen syntyyn vaikuttaa moni asia.
Tiedetään, että perimä voi altistaa erilaisille ahdistus- ja mielialahäiriöille, mutta ympäristötekijät yleensä ratkaisevat sen, kehittyykö alttiudesta häiriöitä ja milllaisia ne ovat.
Ympäristötekijöillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi lapsuuden aikaisia tapahtumia ja laukaisevia tekijöitä, kuten pitkittynyttä stressiä tai vaikkapa läheisen kuolemaa. Myös liiallinen kofeiinin ja alkoholin käyttö voi laukaista paniikkikohtauksen.
Ensimmäinen paniikkikohtaus voi ilmetä ilman selkeää syytä.
Paniikkikohtaus voi yllättää myös kesken yöunen.
Milloin lääkäriin?
Jos kohtaukset toistuvat ja varsinkin jos niistä kärsivä alkaa välttelemään tilanteita tai paikkoja, joissa kohtaus on iskenyt, on hyvä kääntyä lääkärin tai psykologin puoleen.
Koska paniikkikohtauksen fyysiset oireet muistuttavat joitakin somaattisia sairauksia tai sairauskohtauksia, on hyvä varmistaa, että kyse ei ole niistä.
Esimerkiksi hengenahdistus voi johtua myös astmasta, sydämentykytys ja hikoilu kilpirauhasen liikatoiminnasta, huimaus sisäkorvan toiminnan häiriöstä tai verenpaineen säätelyn häiriöstä ja rintakivut sydänsairauksista.
Yleensä kuitenkin paniikkikohtauksen yhteydessä ilmenee psyykkisiä oireita, jotka viittavat somaattisten oireiden johtuvan psyykkisistä syistä.
Miten paniikkihäiriötä hoidetaan?
Paniikkihäiriön hoidossa käytetään useimmiten psykoterapiaa ja lääkehoitoa. Näitä voidaan antaa joko erikseen tai samanaikaisesti.
Psykoterapiamuodoista toimivimmiksi on todettu kognitiiviset terapiat ja käyttäytymisterapiat.
Myös kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaa nettiterapia on todettu hyväksi hoitomuodoksi.
Lääkehoitona käytetään yleensä mielialalääkkeitä tai tarvittaessa otettavia rauhottavia lääkkeitä.
