Palliatiivisen hoidon koulutuksen järjestämisellä on Suomessa suuri kiire.
Näin arvioi professori Tiina Saarto Turun Lääketiedepäivillä torstaina.
Kiireen taustalla on tämän vuoden alussa voimaan tullut sosiaali- ja terveysministeriön suositus. Maahan rakennetaan kolmiportainen palliatiivinen hoito ja saattohoito. Ne integroidaan terveydenhuoltojärjestelmään, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuu.
Jotta malli ajallaan toteutuisi, ammattilaisten koulutus pitää aloittaa ajoissa.
– Koulutus on nykyään liian epäsystemaattista. Perusopetusohjelma löytyy vain Helsingin ja Tampereen yliopistoista. Yliopistollinen jatkokoulutusohjelma puuttuu. Ammattikorkeakouluissakin opetus vaihtelee, HYKS:ssä työskentelevä Saarto sanoi.
Vaativan erityistason muodostavat tulevassa mallissa yliopistosairaaloiden palliatiiviset keskukset. Erityistasoa ovat sairaanhoitopiirien palliatiiviset yksiköt. Perustasoa ovat kaikki elämäkaaren lopun yksiköt.
Vastuu hoidon järjestämisestä on yliopistosairaanhoitopiireillä.
Turun Lääketiedepäivillä oltiin huolissaan varsinkin päivystyksestä, sillä erityistasolle on tulossa ympärivuorokautinen päivystysvelvollisuus. Siitä vastaavan henkilöstön tulisi olla erityiskoulutettua.
– Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan etäpäivystystä. Kustannukset tullaan vielä arviomaan, joten päivystyksen suhteen voidaan edetä maltilla, Saarto kertoi.
Saarto muistutti myös, ettei saattohoito ei ole yksin aikuisten ja vanhusten asia.
– Sata lasta vuodessa vaatii Suomessa saattohoitoa, hän kertoi.
Kirjoittaja:
Pekka Nykänen
toimittaja
Kuva: Fotolia
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
