Mitä haittaa on haju- ja makuaistien menetyksestä, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti Seija Vento Husista?
– Se on tietysti turvallisuusriski. Jos ei haista eikä maista, voi saada esimerkiksi ruokamyrkytyksen. Hajuaistia tarvitaan tietyissä työtehtävissä. Jos se puuttuu, työntekijä voi altistua vaarallisille yhdisteille, eikä ravintolan kokkinakaan työskentely voi olla menestyksellistä.
Haju- ja makuaistin menetys saattaa myös olla sosiaalinen haitta. Ihminen voi ryhtyä välttämään tiettyjä tilanteita, jos ei kykene haistamaan normaalisti. Lisäksi elämänlaatu voi kärsiä, koska haju- ja makuaistin puuttuminen vaikuttaa syömisen nautintoon. Vanhuksilla puolestaan ravitsemus saattaa jäädä yksipuoliseksi, kun ikääntyessä haju- ja makuaisti heikkenee ja ruoka ei maistu.
Mikä aiheuttaa haju- ja makuaistin menetyksen?
– Hajuaistin huonontumisen tai häviämisen taustalla on useimmiten ylähengitystieinfektio, nenäpolypoosi tai ikääntyminen. Virus voi vahingoittaa hajuhermoa tai ylähengitystieinfektio aiheuttaa limakalvoturvotusta, jolloin hajumolekyylit eivät pääse hajuepiteelin alueelle.
Pään trauma, neurodegeneratiiviset sairaudet, synnynnäinen hajuaistin puutos, endokriiniset sairaudet, nenän ja kallonpohjan leikkaukset ja kurkunpään poisto voivat aiheuttaa haju- ja makuaistin menetyksen. Syynä menetykseen voi olla altistuminen lääkkeille tai toksiineille taikka idiopaattinen syy. Kallon etukuopan pohjassa sijaitseva kasvain on harvinainen aiheuttaja.
Makuaistin heikentyminen voi johtua mistä tahansa makuradan vauriosta. Häiriöt voivat liittyä ikääntymiseen, neurologisiin sairauksiin, huonoon suuhygieniaan, suun limakalvovaurioihin, lääkkeisiin tai sädehoidon ja suun sekä nielun alueen leikkausten jälkitiloihin. Syinä saattavat olla B12-vitamiinin puute, lyijy- tai elohopeamyrkytys, endokriiniset sairaudet, systeemiset munuais- ja maksasairaudet, autoimmuunisairaudet, perifeeriset hermovauriot tai sentraaliset syyt.
Iso osa makuaistin häiriöistä johtuu hajuaistin heikentymisestä. Kielen makureseptoreiden välityksellä maistamme perusmaut makean, happaman, suolaisen ja karvaan. Syödessä ja juodessa hajut kulkeutuvat nenän ilmavirtauksen lisäksi myös retronasaalisesti, ja siten aistimme hajuaistin välityksellä makujen hienot vivahteet.
COVID-19-infektio on ollut yleinen syy haju- ja makuaistin menetykseen tai huonontumiseen viimeisen kahden vuoden aikana. Britanniassa kerätyn aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että omikronmuunnos näyttää aiheuttavan jonkin verran vähemmän haju- ja makuaistin menetystä.
Kuinka tavallinen haju- ja makuaistien menetys on koronapotilailla?
– Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 95 prosentilta häviää hajuaisti koronavirusinfektion alussa. Tämä voi olla joillakin potilailla ainoa taudin oire. Hajuaisti saattaa myös vääristyä koronan vuoksi. Esimerkiksi sitruuna voi haista aivan erilaiselta kuin se oikeasti haisee.
Kuuden kuukauden seurantatutkimuksessa potilaat kertoivat, että koronainfektion alkuvaiheessa noin 86 prosentilla oli hajuaisti hävinnyt kokonaan, ja lähes 95 prosentilla oli makuaisti huonontunut ( Hopkins C ym. Rhinology 2021;59:26–31 ). Tämä selittyy suurelta osin hajuaistin huonontumisella, mutta perusmakujenkin kohdalla huonontumista esiintyi 40 prosentilla. Lisäksi hajuaistin vääristymää oli noin 43 prosentilla. Tämä tutkimus perustui potilaiden kertomaan, haju- ja makutestejä ei tehty.
Palautuuko haju- ja makuaisti, jos se on hävinnyt koronassa?
– Edellä mainitun tutkimuksen potilailla hajuaisti oli täysin poissa vajaalla 3 prosentilla puolen vuoden kuluttua koronaan sairastumisesta. Täysin normaaliksi hajuaistin koki noin 41 prosenttia koronapotilaista saman ajan päästä.
Makuaisti oli 35 prosentilla normaalia heikompi, kun sairastumisesta oli 6 kuukautta. Tuolloin yli 97 prosenttia koki perusmaut, makean, suolaisen, karvaan ja happaman, normaaliksi. Nämä tulokset julkaistiin eurooppalaisessa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalan lehdessä.
Ulla Toikkanen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
