– Arktista ilmaa saapuu Suomeen idästä ja pakkanen kiristyy koko maassa, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi.
Tiedetään, että kylmyys voi vaikuttaa ihmisen terveyteen monella tavalla ja että kylmällä ilmalla etenkin hengitysteiden sairauksia ja mm. sydän- ja verisuonitauteja sairastavien sairaalakäynnit lisääntyvät huomattavasti. Esimerkiksi 70 prosentilla astmaa sairastavista oireilu pahenee pakkasella. Mitä kovempi on pakkanen, sen herkemmin tulee oireita etenkin rasituksessa. Terveilläkin kova pakkanen ärsyttää hengitysteitä.
Kylmyys ja lämpötilan vaihtelu vaikuttavat myös kuolleisuuteen. Tiedelehti Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan kylmyys aiheuttaa epäsuorasti yli kaksikymmentä kertaa enemmän kuolemia kuin kuumuus. Artikkelin mukaan kuumuus ja kylmyys ovat terveysriski etenkin iäkkäille, pitkäaikaissairaille sekä pienituloisille ja huono-osaisille, jotka eivät pysty suojautumaan säiltä yhtä hyvin kuin varakkaammat. Lämpötilan vaihtelu voi vaikuttaa kuolleisuuteen mm. edistämällä sydän- ja verisuonitautien tai hengitystautien oireita.
Tiedetään, että pakkanen herkistää myös influenssalle. Se iskee tehokkaimmin kun ilman lämpötila laskee +5 ja -5 asteen välille ja ilma samalla kuivuu (Influenssa iskee pikkupakkasella). PLL:n jutussa haastatellun Oulun yliopiston tutkijan, Tiina Ikäheimon mukaan kylmyys ja ilmankosteuden aleneminen lisäävät infektioalttiutta ilmeisesti hengitysteiden jäähtymisen ja kuivumisen kautta. Hän neuvoo, että kylmettymiseltä voi suojautua suojaamalla talvella ääreisosat, varsinkin pään. Hengityssairaalla ihmisellä, kuten astmaatikolla, hengityssuojain voi pitää hengitysteiden lämpötilan ja kosteuden terveellisemmällä tasolla.
Hengitysliitto muistuttaa, että pakkanen lisää hengityssairaiden hengitysoireita. Yksi yleisimmistä oireista on vesinuha. Jo parin asteen pakkanen ärsyttää nenän limakalvoja, jolloin ne turpoavat ja erittävät nestettä. Turvonneet limakalvot tukkivat nenää ja lisäävät ilmanvirtauksen vastusta. Elimistön hapentarpeen tyydyttämiseksi on siirryttävä suuhengitykseen. Suun kautta hengitettäessä ilma vedetään suoraan keuhkoihin. Noin 20 asteen pakkasilma on keuhkot saavutettuaan lähes 10 astetta alhaisempi kuin huoneenlämpöistä ilmaa hengitettäessä. On myös muistettava, että tuulen nopeus lisää pakkasen purevuutta.
Hengitysoireet ilmaantuvat yleisimmin hengityssairaalla 15–25 asteen pakkasessa.
Lue tästä miten Hengitysliitto ohjeistaa suojautumaan pakkaselta.
Kylmainfo.fi-sivusto tarjoaa asiantuntijoiden laatimia neuvoja ja ohjeita. Sivustolta löytyy esimerkiksi kylmältä suojautumiseen ja liikuntaan liittyviä ohjeita eri-ikäisille.
Koonnut: Esa Ilmolahti
Kuva: Panthermedia
