Levinnyttä syöpää sairastavat potilaat hakeutuvat elämän loppuvaiheessa usein päivystykseen erilaisten oireiden takia. Potilailla on kipua, väsymystä, hengenahdistusta tai muita fyysisiä oireita, monilla lisäksi henkistä ahdistusta ja masentuneisuutta. Päivystysluonteinen palliatiivinen arviointi ja hoidon suunnittelu parantavat potilaan elämän laatua.
Tutkimuksessa oli mukana 136 levinnyttä syöpää sairastavaa potilasta. Kaikki olivat hakeutuneet päivystyspoliklinikalle levinneen syövän aiheuttamien oireiden takia. Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään: toinen ryhmä pääsi palliatiivisen työryhmän arvioon ja hoitoon ja toista ryhmää hoidettiin perinteisin tavoin.
Palliatiiviseen työryhmään kuuluivat lääkäri, hoitaja, sosiaalityöntekijä ja sairaalapappi. Potilaiden oireet arvioitiin ja heidän henkiset ja sosiaaliset ja hengelliset tarpeensa huomioitiin. Heille myös laadittiin palliatiivinen hoitosuunnitelma.
Palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden elämän laatu oli merkittävästi parempi 3 kuukauden kuluttua satunnaistamisesta. Heidän elossaoloaikansa oli myös pidempi (289 pv vs. 132 pv) mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Ryhmien välillä ei ollut eroa masentuneisuudessa, ja potilaat hakeutuivat saattohoitokotiin samalla tavalla. Myöskään sairaalahoidon pituudessa ei ollut eroa.
Palliatiivinen hoito elämän loppuvaiheessa on tärkeää. Suomessa palliatiivinen toiminta on monissa sairaaloissa pienimuotoista eikä palvelun saaminen päivystysluonteisesti liene kovin realistista. Palliatiivinen hoito lisää elämän laatua merkittävästi, ja levinnyttä syöpää sairastavien potilaiden tulisikin päästä sen piiriin.
Lähde:
Grudsen C, Richardson L, Johnson P ym. Emergency department-initiated palliative care in advanced cancer.
A randomised clinical trial. JAMA Oncol 2016, verkossa ensin 14.1.2016. doi:10.1001/jamaoncol.2015.5252
Kirjoittanut:
Sirkku Jyrkkiö
dos, osastonylilääkäri
TYKS, syöpätautien klinikka
Julkaistu Lääkärilehdessä 5/16.
Kuva: Sami Perttilä