Missä terveysasemien pitäisi sijaita? Miten materiaalien kuljetukset kannattaisi hoitaa? Missä tarvittaisiin liikkuvia palveluita? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta Pohjois-Pohjanmaalla. Apuna käytetään maantieteellistä paikkatietoa, jonka avulla voidaan laskea kohteiden saavutettavuus. Saavutettavuuteen vaikuttaa etäisyyksien lisäksi esimerkiksi väestörakenne.
– Meillä on käytettävissämme yli sata väestö- ja aluerakenteeseen liittyvää muuttujaa, jotka voidaan ottaa tutkimuksessa huomioon, kertoo tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.
Muuttujia ovat esimerkiksi ikärakenne ja palvelujen käyttö. Asuinalueruutujen koko on 250 kertaa 250 metriä. Niinpä tutkijat pystyvät ottamaan tarkasti huomioon väestön erityistarpeet eri alueilla.
Kuntarajoja tutkijat eivät huomioi. Oulun yliopiston SOLOGS-hankkeessa näkökulma on maakunnan tasolla.
Kaupunkialueilla Oulussa ja Kempeleessä saavutettavuus on hyvä myös joukkoliikenteellä, mutta muualla saavutettavuus perustuu käytännössä henkilöautoliikenteeseen.
Terveysasemat kohdillaan
Tutkimuksessa on selvinnyt, että terveysasemat sijaitsevat tällä hetkellä varsin optimaalisissa paikoissa.
– Yllättävän suuri osa, yli 95 prosenttia, väestöstä asuu 20 minuutin matkan päässä terveyspalveluista, toteaa Kotavaara.
Terveysasemien sijainti voi toki myös vaikuttaa siihen, mihin ihmiset hakeutuvat asumaan.
Paikkatieto ei myöskään kerro aivan kaikkea palveluiden saavutettavuudesta.
Paikallistuntemuksellakin on sijansa. Hankkeen projektipäällikkö Timo Pohjosenperä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta antaa esimerkin.
– Kontinkankaan hyvinvointikeskus on hyvien bussiyhteyksien varrella. Se sijaitsee kuitenkin mäen päällä, eikä vaikka rollaattorilla siis välttämättä ole helppo päästä perille.
Tutkimuksen tuloksia voi käyttää avuksi myös sen selvittämisessä, missä terveysaseman lakkauttamisesta olisi vähiten haittaa.
Logistiikassa parantamisen varaa
Terveysasemat siis sijaitsevat väestörakenteeseen nähden hyvillä paikoilla. Sen sijaan materiaalilogistiikkaa voisi hankkeen tulosten perusteella järkevöittää. Tällä hetkellä moni terveyskeskus järjestää kuljetukset itse. Jos hankinnat ja kuljetukset tehtäisiin keskitetysti, säästyisi ajokilometrejä, aikaa ja hiilidioksidipäästöjä.
– Viidellä reitillä voitaisiin kattaa koko Pohjois-Pohjanmaa. Riittäisi, että olisi yksi jakeluauto, joka hoitaisi yhden reitin päivässä, Pohjosenperä kuvaa.
Hän sanoo, että logistiikasta voitaisiin saada lisähyötyä lisäämällä kuljetuksiin hyllytyspalvelu. Tämä säästäisi terveydenhuollon ammattilaisten työtä terveysasemilla.
– Tämänhetkistä menettelytapaa selittänee se, että kunnat ovat halunneet pitää logistiikan toimintoja itsellään, Pohjosenperä arvioi.
Entä erikoissairaanhoito?
Hankkeessa on selvitetty myös terveydenhuollon viemistä kansalaisten luo kiertävänä palveluna. Etäisyydet ovat Pohjois-Pohjanmaalla pitkät.
– Yllättävää kyllä, perusterveydenhuollon vieminen syrjäseuduille liikkuvana palveluna ei meidän laskelmiemme mukaan näytä järkevältä, Kotavaara sanoo.
Olisi todennäköisesti kannattavampaa viedä erikoissairaanhoitoa terveysasemille sen sijaan, että potilaita saattajineen kuljetetaan pitkiä matkoja.
Laskelmat siitä, mitä erikoissairaanhoidossa kannattaisi jalkauttaa ja miten, ovat vielä kesken.
– Me laskemme jalkauttamisen vaikutuksia kuljettuihin kilometreihin, käytettyyn aikaan ja tuotettuihin hiilidioksidipäästöihin, Pohjosenperä kertoo.
Kokonaan etäyhteydellä hoidettavat vastaanotot ovat oma lukunsa.
Hankkeen tulokset valmistuvat syksyllä. Sitä ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joukko kuntia ja kuntayhtymiä sekä muun muassa Coronaria Hoitoketju Oy. Tulokset tulevat avoimesti kaikkien saataville päätöksenteon tueksi.
Potilaan etu vai päästövähennykset – vai molemmat?
OYS:n asiantuntijaylilääkäri Heikki Wiik on seurannut SOLOGS-hanketta sivusta. Hän ei ole varsinaisesti ollut hankkeessa mukana, mutta on keskustellut tutkijoiden kanssa. Wiik katsoo asiaa erityisesti Pohjois-Suomen erikoissairaanhoidon osuuskunnan näkökulmasta. Osuuskunnan tarkoituksena on helpottaa keskussairaaloiden lääkäripulaa osaajapoolien avulla.
– Pohjois-Suomessa etäisyydet ovat järisyttävän pitkiä ja väestöpohjat pieniä. On todella paljon merkitystä sillä, miten palvelut sijoitetaan.
Päivystys- ja keskittämisasetus muuttavat osaltaan rakenteita.
– Palveluiden järjestämisestä keskustellaan täällä vilkkaasti.
Niinpä tutkitulle tiedolle on tarvetta. Se, miten kuljetukset ja palvelut järjestetään, herättää suuria intohimoja. Valinnoissa painavat niin alueiden elinvoimaisuus kuin alueellinen itsemääräämisoikeuskin. Wiik kertoo huomanneensa osuuskuntaa rakennettaessa, että poliitikot ovat, ennakkoluuloista poiketen, lähteneet tukemaan muutoksia, kun niiden on todettu olevan yhteisen edun mukaisia.
SOLOGS-hankkeessa painotetaan päästövaikutuksia. Wiik toteaa, että kun terveydenhuollon rakenteet muuttuvat, päästöillä on tehdyissä ratkaisuissa todennäköisesti melko pieni painoarvo. Hän uskoo kuitenkin, että paikkatietohankkeen tulokset tulevat käyttöön terveydenhuollossa.
– Näen yhtäläisyyksiä esimerkiksi meidän osuuskuntamme ja paikkatietohankkeen tavoitteissa. Kaikkea ei kannata tehdä kaikkialla. On järkevää jakaa tehtäviä eri alueiden ja sairaaloiden kesken.
Teksti Hertta Vierula
