– Täikamman pitäisi olla jokaisen lapsiperheen vakiovaruste, sanoo sisätautien ja infektiotautien erikoislääkäri, Helsingin kaupunginepidemiologi Hannele Kotilainen.
Kotilaisen mukaan vanhempien olisi hyvä kammata jälkikasvunsa hiukset täikammalla vähintään kerran kuussa. Jos täitä löytyy, paniikkiin ei ole aihetta.
– Täit eivät kerro mitään kodin tai koulun hygieniatasosta, ne eivät ole vaarallisia eivätkä levitä tauteja.
Mistä niitä täitä oikein tulee?
– Sotien aikana ja jälkeen päätäitä oli paljon. 1960- ja 70-luvuilla oli hiljaisempaa, mutta 1980-luvulla täiden määrä lähti uuteen nousuun. Syytä tähän ei tiedetä, mutta useilla loisilla ja viruksilla on havaittu aalloittainen esiintymistaajuus, esimerkiksi Pogostan tautia aiheuttava Sindbis-virus aktivoituu seitsemän vuoden välein, Kotilainen kertoo.
Päätäi on ainoastaan ihmislajin loinen, ja sitä esiintyy kaikkialla maailmassa. Se viihtyy erityisen hyvin esi- ja alakouluikäisten lasten päissä. Naisten hiukset kiehtovat sitä enemmän kuin miesten. Hiusten pituudella ei välttämättä ole vaikutusta, joskaan muutaman millin sänki ei tarjoa verenimijälle sopivaa kasvualustaa.
– Päätäi suosii Pohjoismaissa yleistä pyöreää hiuslaatua. Sen raajoissa on saksimekanismi, joka sulkeutuu kuin linkkuveitsi. Mekanismin avulla täi pitää kiinni hiuksesta tiukasti, vastaavalla voimalla se pystyisi kannattelemaan minuutin ajan kuormaa, joka painaa 2 000 kertaa sen oman ruumiinpainon. Niinpä se ei lähde irti kloorivedessä tai suihkussa.
Kotilaisen mukaan täi menehtyy saunassa. 60 astettakin saattaa riittää, mutta 80 astetta on taattu täin surma. Tosin täiden ja niiden munimien saivareiden tuhoutuminen saunalämpötiloissa kestää enimmillään parikin tuntia.
– Oikein kuumaa fööniä käytettäessä täi voi irrottaa otteensa, mutta siinä ihmisen päänahkakin palaa.
Naaras liimaa saivareet sopivaan paikkaan
Päätäi avaa saksimekanisminsa 4–5 kertaa vuorokaudessa, jolloin se käy nauttimassa veriateriansa. Se einehtii mieluiten niskassa tai korvan takana, missä iho on ohutta.
– Täi elää noin kuukauden, minä aikana naaras munii 50–150 munaa eli saivaretta. Naaras kiinnittää saivareet liima-aineella noin 1–1,5 sentin päähän hiusjuuresta, missä on niille sopiva kosteus ja lämpötila.
Saivare kuoriutuu 1–9 vuorokauden kuluessa ja tarvitsee pian ensimmäisen veriateriansa. Sukukypsyyden päätäi saavuttaa kahdessa viikossa.
– Hoitamattomana päätäi ehtii parissa kuukaudessa lisääntyä hurjasti. Toisaalta se kuolee ilman ihmisisäntäänsä nälkään parissa päivässä. Lemmikeistä ei ole korvikeisännäksi, sillä koiran tai kisaan turkkiin ihmisen päätäin saksiote ei pure, Kotilainen valottaa.
Lemmikkien pesu tai hysteerinen siivous ei siis ole täiden löytyessä tarpeellista. Vuodevaatteet, pyyhkeet ja vaatteet – etenkin päähineet – sekä hiusharjat tulee kylläkin puhdistaa.
Hoito annettava samaan aikaan
Helsingissä kaupungin epidemiologiseen yksikköön tulee päiväkodeista vuosittain noin 220–250 päätäitä koskevaa ilmoitusta. Koko maan kattavaa seurantaa ei ole.
– Helsingin päiväkotien kanssa on sovittu, että havaitessaan täitä hoitajat ilmoittavat asiasta päiväkodin johtajalle ja tämä epidemiologiseen yksikköön. Kouluissa puolestaan opettajat ilmoittavat kouluterveydenhoitajalle.
Jos täitä on päiväkotiryhmässä tai koululuokassa lähes kaikilla, puhutaan epidemiasta. Yksi tai kaksi täitartuntaa ei vielä ole epidemia.
– Epidemiatapauksissa on tärkeää, että hoito ja myös sen toisto tehdään kaikissa kodeissa yhtä aikaa.
"Sadeviitan" tehosta ei näyttöä
Siitä, kuinka tehokkaasti täi tarttuu pipojen, hiusharjojen ja -pinnien välityksellä, on maailmalla erilaisia käsityksiä.
– Tanskassa välilliseen tartuntaan ei uskota, mutta Keski-Euroopassa uskotaan hyvinkin. Siellä myydään sadeviitan tapaisia tuotteita, joihin lasten vaatteet pussitetaan ennen kuin ne laitetaan päiväkodin tai koulun naulakkoon. Niiden tehosta ei tosin ole juurikaan näyttöä, Kotilainen kertoo.
Pohjoismainen käsitys on, että päätäi leviää enimmäkseen suoran tartunnan kautta.
– Siitä huolimatta pipot, hiuspinnit ja -harjat on hyvä pitää henkilökohtaisessa käytössä ja pestä ne riittävän usein.
Lapsia ei pidä pelästyttää
Kotilainen muistuttaa, että päiväkotilapset ja alakoululaiset ovat herkässä iässä, joten heitä ei kannata pelästyttää.
– Ei ole mitään syytä lähettää lasta kesken päivän kotiin, jos hänen päästään löytyy täitä. Päätäitartunta ei ole tullut kesken päivän, vaan täit ovat muhineet todennäköisesti jo päiviä, jopa viikkoja. Vajaalle puolelle ihmisistä täit eivät aiheuta edes kutinaa, Kotilainen kertoo.
Hänen mukaansa lapsille kannattaa kertoa rauhallisesti, että hiuksiin voi tulla kiusallisia seuralaisia ja että ne voidaan poistaa.
– Päätäiden toteamisen jälkeen on tehtävä ainakin yksi sampoohoito, ja sen jälkeen lapsi voi palata päiväkotiin tai kouluun.
Hermomyrkky halvaannuttaa täin
Lääkesampoot sisältävät permetriiniä tai malationia. Ne ovat hermomyrkkyjä, jotka halvaannuttavat ja tappavat päätäit. Käsittely on uusittava viikon kuluttua, jotta ensimmäisestä pesusta selvinneet saivareetkin kuolevat.
– Täisampoo tulee levittää kymmeneksi minuutiksi pyyhekuiviin hiuksiin. Jos hiukset ovat liian kosteat, sampoon teho lievenee. Samasta syystä hiuksia ei pidä pestä ainakaan sampoolla 3–4 päivään käsittelyn jälkeen.
Lääkeainetta imeytyy sampoosta jonkin verran päänahan läpi, joten lääkesampoota ei suositella käytettäväksi useammin kuin kaksi kertaa.
– Ulkomailta täisampoita ei kannata tuoda, ne eivät aina ole lapselle turvallisia. Malationia ei saa käyttää alle kaksivuotiaille lainkaan, Kotilainen muistuttaa.
Mikäli lääkesampookäsittely ei auta – esimerkiksi hoitoa ei ole tehty oikein tai koko perhettä ja päiväkotiryhmää hoidettu yhtä aikaa – siirrytään lääkkeettömään silikonisampooseen.
– Täillä on kyljissään ilma-aukot, jotka silikoni tukkii. Tukehtuessaan se irrottaa otteensa.
Vaikea havaita kuivista hiuksista
Kotilainen korostaa, että sampoosta riippumatta on käytettävä täikampaa. Täikampa on tiheämpi kuin "normaalikampa"; sen piikkitiheys on vain 0,3 millimetriä.
– Sampoohoidon jälkeen saivareet kammataan täikammalla irti vähintään kaksi kertaa viikossa ja tarkistetaan, ettei hiuksissa ole eläviä täitä. Kuivissa hiuksissa harmaa ja litteä päätäi liikkuu liukkaasti, joten hiukset pitää kastella ja kuivata pyyhekuiviksi ennen tarkastusta, Kotilainen opastaa.
Yhden tai kahden elävän täin löytyminen ensimmäisen hoitokerran jälkeen ei ole mikään katastrofi.
– Silloin vain seurataan, etteivät täit lisäänny, ja sampoopesu uusitaan normaalisti.
Täitä ei tarvitse hävetä
Kotilaisen mukaan noin 90 prosenttia täistä hoituu kotikonstein. Lääkärin tai terveydenhoitajan arviota tarvitaan lähinnä silloin, kun täitä tuntuu löytyvän käsittelystä huolimatta yhä uudestaan.
– Jos saivareita ei kammata irti, niiden kotelot saattavat jäädä hiuksiin ja roikkua hiuksen kasvaessa pitkälläkin, vaikka itse täit ja saivareet olisivat kuolleet. Joskus myös esimerkiksi hilsettä on epäilty täiksi. Ennen hoidon aloittamista kannattaa varmistua siitä, että kysymyksessä ovat todella täit, Kotilainen opastaa.
Vanhempien tulisi ilmoittaa täihavainnoistaan päiväkotiin tai kouluun.
– Kun tarkistetaan, onko täitä useammilla lapsilla, hoito ja sen toisto voidaan sopia samaan aikaan. Täissä ei ole mitään hävettävää, joten asiaa ei kannata piilotella.
Sirpa Kulonen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Lisää aiheesta:
Helsingin kaupungin internetsivustolta löytyvä Tartuntatautiliiton video Päätäitartunnan toteaminen ja hoito on vanhempien, päiväkotien ja koulujen vapaasti käytettävissä.
