Imeväisillä ilmenee usein itkuisuutta, oksentelua ja ihottumaa – kaikki oireita, jotka saattavat herättää epäilyn lehmänmaitoallergiasta. Valtaosalla ei silti ole lehmänmaitoallergiaa eikä maidoton ruokavalio vähennä näitä oireita, ellei lehmänmaitoallergiaa ole todettu. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että hoitosuositukset eivät tältä osin ole ajan tasalla.
Mukaan katsaukseen otettiin 9 lehmänmaitoallergian hoitosuositusta vuosilta 2012–2019. Hoitosuositusten laatijoista 81 % ilmoitti sidonnaisuudesta äidinmaidonkorvikkeiden valmistajaan. Lisäksi tarkasteltiin äideille annettua ohjeistusta, joka koski lehmänmaidon välttämisen vaikutusta imeväisen oireisiin ja rintamaidon koostumusta allergisen reaktion laukaisijana.
7 suosituksessa suositellaan harkitsemaan lehmänmaitoallergian mahdollisuutta, mikäli lapsella ilmenee lieviä suolioireita, kuten pulauttelua, löysiä ulosteita, tiheää ulostamisfrekvenssiä, perianaalista punoitusta tai ärtyisyyttä. Kuitenkin valvotulla välttämis-altistuskokeella diagnosoitu lehmänmaitoallergia todettiin vain 1 %:lla vauvoista. Itkuisuutta, oksentelua tai ihottumaa ilmeni 15–20 %:lla vauvoista.
Oireiden ilmetessä vauvalla 7 suositusta ehdotti täysin maidotonta ruokavaliota imettäville äideille. Näyttöä äidin maidottoman ruokavalion hyödyistä imeväisen lehmänmaitoallergian oireiden hoidossa on vähän. Vaikka äiti käyttäisi maitotuotteita 2–7 dl päivittäin, rintamaito sisältää liian vähän β-laktoglobuliinia laukaistakseen allergisen reaktion yli 99 %:lla vauvoista, joilla on todettu lehmänmaitoallergia.
Lapsille, joilla oli todettu lehmänmaitoallergia, 3 hoitosuosituksessa suositeltiin erityiskorviketta mainitsematta, että imetyksen jatkaminen on turvallista. Ainoastaan 4 suosituksessa suositeltiin imetyksen jatkamista rajoittamatta äidin ruokavaliota.
Yleisin lehmänmaitoallergian muoto on IgE-välitteinen allergia. Oksentelu, eryteema, urtikaria, angioedeema, letargisuus tai hengitystieoireet ilmaantuvat tyypillisesti 2 tunnin kuluessa altistumisesta. IgE:stä riippumattomassa lehmänmaitoallergiassa oireiden ilmaantuminen on usein viivästynyttä. Lapsilla todetaan oksentelua, verta ulosteissa, ripulia, itkuisuutta tai kasvun hidastumaa.
Suomessa Käypä hoito -suosituksessa ei rajata imettävän äidin ruokavaliota lapsen ruoka-aineallergian vuoksi.
Munblit D, Perkin MR, Palmer DJ ym. Assessment of evidence about common infant symptoms and cow’s milk allergy. JAMA Pediatr, verkossa ensin 13.4.2020. doi: 10.1001/jamapediatrics.2020.0153
Nina Kaseva
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 21/2020.
