Kylmän sään ja kuolleisuuden yhteydestä on vahvaa tieteellistä tutkimusnäyttöä useiden vuosikymmenien ajalta. Oulun yliopistossa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan kylmien sääilmiöiden ja kuolleisuuden välinen suhde on kuitenkin monimutkaisempi kuin aiemmin on oletettu.
Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kylmän vaikutukset ovat voimakkaampia lämpimissä ilmastoissa ja hellejaksojen vaikutukset ovat voimakkaampia kylmissä ilmastoissa (PLL: Kylmä tappaa enemmän kuin kuumuus). Tämän vuoksi kylmä sää määriteltiin eri maiden paikallisen ilmaston mukaan. Paikallisen kylmän sään määritelmä mahdollisti terveyshaittojen vertailun ympäri maailman.
Pitkittyneen kylmän sään aikana ja sen jälkeen kokonaiskuolleisuus kasvoi tutkimuksen mukaan noin 10 %. Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin kasvoi noin 11 % ja kuolleisuus hengityselimistön sairauksiin noin 21 %.
Tutkijoiden mukaan suuri osa kuolemista voi selittyä hyvin tunnetuilla kylmän aiheuttamilla muutoksilla elimistössä. Kylmäaltistus mm. nostaa verenpainetta, lisää veren hyytymisen riskiä ja saattaa altistaa rytmihäiriöille. Tutkimuksista suljettiin pois hypotermia, paleltumat, kylmään säähän liittyvät onnettomuudet, kuten liukastumiset, sekä influenssojen sekoittava vaikutus.
Osa ylimääräisistä kuolemista voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti välttää ilmatieteellisillä varoitusjärjestelmillä ja kylmien sääjaksojen havaitsemisessa voitaisiin käyttää jo olemassa olevia sään mittausasemia.
Tutkimuksessa analysoitiin kylmään säähän liittyviä tieteellisiä tutkimuksia kolmestatoista maasta neljällä eri mantereella. Tulokset julkaistaan tieteellisessä Environmental Health Perspectives (EHP) -lehdessä tammikuussa 2016..
Lähde:
Oulun yliopisto, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus
Kuva: Panthermedia
