Osteoporoosi on tila, jossa luun tiheys ja laatu heikkenevät, mikä tekee luista hauraampia ja alttiimpia murtumille.
Luun määrä kasvaa noin 20–30 ikävuoteen asti ja pysyy melko muuttumattomana noin 40 ikävuoteen asti. Tämän jälkeen luun määrä alkaa vähentyä.
Nainen menettää luun huokoisesta sisäosasta, hohkaluusta elämänsä aikana noin 50 % ja putkiluuaineksestaan noin 30 %. Miehillä vastaavat luvut ovat 30 % ja 20 %.
Osteoporoosin ensimmäinen oire on usein luunmurtuma ja siihen liittyvä kipu. Nikamamurtumat voivat kuitenkin olla kivuttomia ja ne saatetaan havaita sattumalta esimerkiksi pituuden lyhentymisen yhteydessä.
Osteoporoosin toteaminen perustuu luuntiheyden mittaamiseen. Diagnoosissa käytetään T-lukua, joka vertaa mitattua luuntiheyttä nuorten aikuisten terveiden henkilöiden luuntiheyteen.
Liikunnan merkitys osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa
Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä ja hoitaa osteoporoosia. Säännöllinen liikunta parantaa luuntiheyttä, lihasvoimaa ja tasapainoa, mikä vähentää kaatumisriskiä ja murtumien todennäköisyyttä.
Erityisesti ikääntyneille suositellaan monipuolista liikuntaa, joka sisältää sekä kestävyyttä että lihasvoimaa kehittävää harjoittelua. UKK-instituutin suositusten mukaan yli 65-vuotiaiden tulisi harrastaa kohtuullisen kuormittavaa kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa sekä lihasvoimaharjoittelua vähintään kahtena päivänä viikossa. Suositeltavia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi reipas kävely, tanssi, maila- ja pallopelit sekä kuntosaliharjoittelu.
Liikunnan hyödyt ikääntyneille
Liikunta tarjoaa monia terveyshyötyjä ikääntyneille, erityisesti osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa.
Säännöllinen liikunta:
- parantaa luuntiheyttä ja vähentää luunmurtumien riskiä
- vahvistaa lihaksia ja parantaa tasapainoa, mikä vähentää kaatumisriskiä
- parantaa yleistä fyysistä kuntoa ja hyvinvointia
- voi auttaa hallitsemaan painoa ja parantaa mielialaa
On tärkeää aloittaa liikunta vähitellen ja lisätä liikuntakertojen määrää ja rasittavuutta asteittain. Liikunnan vaikutukset luustoon, tasapainoon ja lihasvoimaan eivät näy heti, joten säännöllinen ja jatkuva harrastaminen on tärkeää.
Ravitsemuksen rooli osteoporoosin ehkäisyssä
Liikunnan lisäksi ravitsemuksella on keskeinen rooli osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa.
Riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti on tärkeää luuston terveydelle. Kalsiumia saa parhaiten maitotuotteista, vihreistä lehtivihanneksista ja kalsiumilla täydennetyistä elintarvikkeista. D-vitamiinia saa auringonvalosta sekä D-vitamiinilla täydennetyistä elintarvikkeista ja ravintolisistä.
Osteoporoosin hoitoon voidaan käyttää myös lääkkeitä, erityisesti jos on todettu osteoporoosiin liittyvä murtuma, jos osteoporoosin kehittyminen on nopeaa tai luuntiheys on merkittävästi alentunut. Lääkityksen ohella on kuitenkin aina huolehdittava myös perushoidosta, johon kuuluu riittävä liikunta sekä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti.
Yhteenveto
Osteoporoosi on vakava sairaus, joka heikentää luustoa ja altistaa murtumille. Ikääntyneet ovat erityinen osteoporoosin riskiryhmä.
Kalsiumin ja D-vitamiinin saanti on tärkeää luuston terveydelle. Myös riittävä ravitsemus ja proteiinipitoinen ruoka ehkäisevät osteoporoosia.
Liikunnalla on merkittävä rooli osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa, ja se voi parantaa elämänlaatua huomattavasti. Säännöllinen liikunta parantaa luuntiheyttä, lihasvoimaa ja tasapainoa, mikä vähentää kaatumisriskiä ja murtumien todennäköisyyttä. On tärkeää aloittaa liikunta vähitellen ja lisätä liikuntakertojen määrää ja rasittavuutta asteittain, jotta liikunnasta tulee pysyvä osa elämää.
Artikkelin pohjana on käytetty tekoälyn tuottamaa tekstiä.
