Opiskelijan oireiden taustalla piilee paljon

Vaikka opiskelijat elävät fyysisesti terveintä elämänvaihettaan, he oireilevat paljon, sanoo YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu. Hän kaipaa yliopistoihin opintopsykologeja.

Vaikka opiskelijat elävät fyysisesti terveintä elämänvaihettaan, he oireilevat paljon, toteaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu.

– Voimakas oireilu on ristiriidassa terveen elämänvaiheen kanssa. Se kuvastaa stressiä ja henkisen hyvinvoinnin ongelmia, Kunttu sanoo. Hän on ollut mukana tekemässä Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta 2012.

Kun opiskelija tulee oireensa kanssa sairasvastaanotolle, terveydenhuoltohenkilöstön pitäisi osata kysyä häneltä oikeita kysymyksiä, jotta oireiden taustalla piilevät ongelmat tulisivat esiin.

Esimerkiksi liialliseen netin käyttöön on havahduttu vasta nyt. Nettiriippuvaisilla on muita enemmän erilaisia psyykkisen hyvinvoinnin ongelmia.

– Henkilökunta täytyisi kouluttaa havaitsemaan ja kysymään nettiriippuvuudesta. Eivät opiskelijat sitä ensimmäisenä itse kerro, vaan he valittavat esimerkiksi unettomuutta, väsymystä, tai niska-hartiaseudun vaivoja.

Jos opiskelijaterveydenhuolto on kunnallista ja järjestetty terveyskeskuksen yhteyteen, kuten lukioissa, ammatti­oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, opiskelijoiden erityisongel­mien huomioiminen ei aina toimi kuten ­pitäisi.

– Nuoret aikuiset tarvitsevat kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa terveydenhoito ja sairaanhoito linkittyvät vahvasti, Kunttu näkee.

Yliopisto-opiskelijoiden kohdalla tämä asia on järjestyksessä. Ammattikorkeakoulujen osalta asia on nyt valinkauhassa. Seinäjoella ja Lappeenrannassa on parhaillaan meneillään kokeilu, jossa YTHS tarjoaa palvelut myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoille.

Opintopsykologeja kaivataan

Opiskelijaterveydenhuollon tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat oppilaitokset ja opiskelijajärjestöt. Opiskeluyhteisön kehittämiseen kannattaa uhrata voimavaroja.

– Alkoholinkäytöstä puhuminen terveydenhuollossa ei auta, jos opiskelijaelämä menee omaa rataansa. Terveyskäyttäytymiseen pitää puuttua yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa, Kunttu sanoo.

Tärkeä on myös tuntea opiskelukyky-käsite. Siihen kuuluvat paitsi henkilön omat voimavarat, myös opiskelutaidot, opetustoiminta ja opiskeluympäristö. Opiskelukyky on rinnakkainen työkyky-käsitteelle.

Yliopistoille pitäisi palkata opintopsykologeja. Heillä on oma selkeä ammatillinen roolinsa.

– Kaikki oppimisen ongelmat eivät ole mielen ongelmia, vaan liittyvät enemmän opiskelutaitoihin tai opiskelun psykologiaan. YTHS:llä psykologit hoitavat enemmän muuta mielen problematiikkaa, Kunttu summaa.

Anne Seppänen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 19/13.

Lue lisää jutun aiheesta