Valtaosa opioidiriippuvuuteen korvaushoitoa saavista on miehiä, 30–40-vuotiaita ja työttömiä. Useimmat ovat naimattomia, mutta joka kolmannella on alaikäisiä lapsia. Taustamuuttujat ovat samankaltaisia kuin muiden opioidien käyttäjien, mutta asumistilanne on parempi, totesivat Niklas Mäkelä ym. Lääkärilehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Tutkimuksen aineistona olivat vuoden 2015 päihdetapauslaskennassa yhden päivän aikana asioineet päihdeasiakkaat. Tiedot kerättiin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä sekä mm. vankiterveydenhuollosta. Päihdetapauslaskennan arvioitiin tavoittaneen korvaushoitopotilaat varsin hyvin.
Sekä lääkkeellisessä korvaushoidossa olevien että muiden opioidien käyttäjien työssäkäynti oli harvinaista. Muut päihdeasiakkaat olivat harvemmin työttömiä ja vähemmän todennäköisesti eläkkeellä, vaikka he olivat vanhempia.
Muut kuin päihteiden käyttöön liittyvät mielenterveysongelmat olivat yleisiä kaikissa tutkimusryhmissä, mutta korvaushoitopotilailla oli niitä vähemmän kuin muilla. Myös päihteiden sekakäyttöä oli heillä vähemmän.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että korvaushoitopotilaiden elämäntilanne on jossain määrin vakiintuneempi kuin muiden opioidien käyttäjien, joista todennäköisesti osa hyötyisi korvaushoitoon pääsystä.
Vuonna 2015 Suomessa oli 3 329 potilasta lääkkeellisessä opioidikorvaushoidossa. Potilasmäärä on ollut kasvussa 2000-luvulla ja siinä on suuria alueellisia eroja. Eniten potilaita on suurissa kaupungeissa.
Valtaosa korvaushoitoa saavista asioi päihdehuollon erityspalveluissa. Korvaushoito terveyskeskuksissa ei ole yleistynyt, vaikka potilaiden määrä on kasvanut.
Lähde: Mäkelä N, Partanen A, Alho H, Kuussaari K. Miten opioidikorvaushoidossa olevat eroavat muista päihdeasiakkaista? Suom Lääkäril 2019;74:545–9.
Kirjoittaja:
Marianne Jansson
toimittaja
Artikkeli julkaistiin aiemmin Lääkärilehdessä 9/2019.
Kuva: Pixmac
