LL Säde Stenlundin väitöstutkimuksen mukaan paremmat elintavat ja positiiviset elintapojen muutokset ovat yhteydessä onnellisuuteen. Koetun hyvinvoinnin lisääntyminen todettiin lähes kymmenen vuoden seurannassa.
Stenlundin mukaan elintapoihin voi suhtautua positiivisemmin, jos niitä ei miellä pelkästään keinona ehkäistä sairauksia. Arkiset valinnat tulisi nähdä mahdollisuutena parantaa hyvinvointiaan laajemmin. Päivittäisellä tasolla onnellisuus tukee suotuisia elintapoja. Tämä voi johtua pystyvyyden kokemuksen lisääntymisestä.
Haastellisessa tilanteessa onnellisuuteen vaikuttaminen voi tukea elintapamuutosten onnistumista. Koettua hyvinvointia voi lisätä muun muassa viettämällä aikaa läheisten kanssa, liittymällä yhteisöön tai kirjoittamalla kiitollisuuspäiväkirjaa.
Kansanterveystieteen alan tutkimuksessa mitattiin 10 000 satunnaisesti valitun työikäisen suomalaisen itsearvioitua onnellisuutta. Vuosien 2003–2012 seurannassa koettua hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa suhteessa neljään keskeiseen elintapaan, liikuntaan, ruokavalioon, alkoholin käyttöön ja tupakointiin.
Stenludin mukaan elintapamuutosten tuloksekkaampi tukeminen on merkittävää terveydenhuollon kantokyvylle, jota uhkaa kroonisten sairauksien lisääntyminen. Terveydenhuoltomenojen kevenemisen lisäksi vaikutukset kansalaisten koettuun hyvinvointiin ovat myös yhteiskunnalle merkittäviä, sillä näiden on todettu lisäävän muun muassa yhteiskunnan turvallisuutta ja työntekijöiden tuottavuutta.
LL Säde Stenlund esittää väitöskirjansa Bidirectional Relationship Between Health Behavior and Subjective Well-being in Adults Turun yliopistossa perjantaina 18.3.2022.
Maria Nummela
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
