Onko paastopäivistä hyötyä?

Ruokavalio voi muodostaa kierteen, jossa ajatukset keskittyvät ruokaan: paastopäiviin ja niihin valmistautumiseen.

Tuoreimpiin laihdutustrendeihin kuuluu jaksottainen paasto eli 5:2-dieetti. Sen mukaan viitenä päivänä viikossa syödään entiseen tapaan ja kahtena erillisenä ­paastopäivänä noin neljännes tavallisesta eli 500–600 kilokalorin verran.

Dieetti tuli tutuksi BBC:n lääkäritoimittaja Michael Mosleyn televisiodokumentista. 
Sen luvataan pudottavan painoa puoli kiloa viikossa ja korjaavan rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä.

– Mitään pätevää näyttöä dieetin ­hyödyistä ei ole, muistuttaa apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen HUS:n Lihavuustutkimusyksiköstä.

– Yksittäisten henkilöiden kokemukset toki vaihtelevat. Osa kertoo laihtuneensa ja saaneensa parannettua ruokavaliotaan. Pahimmillaan se voi kannustaa ahmintaan ja laukaista syömishäiriöitä.

Ruokavalio voi muodostaa kierteen, jossa ajatukset keskittyvät ruokaan: paastopäiviin ja niihin valmistautumiseen.

– Tällaiset ruokahifistelyt ruokkivat ajatusta siitä, että tavoitteena ei ole pysyvä elämäntapamuutos vaan kertaluonteinen kuuri, Pietiläinen sanoo.

– Paastopäivän kalorimäärästä on myös lähes mahdotonta saada tasapainoisesti ravintoaineita. 500 kilokalorin päiväannos 
on niin pieni, että ruokavalio pitää suunni­tella tarkoin, ettei ilmene proteiini- tai vitamiinipuutoksia.

Pietiläisen mukaan lihavien potilaiden ruokapäiväkirjoista ilmenee, että osa ­noudattaa 5:2-dieetin mukaista käyttäytymistä jo ennestään.

– Joidenkin potilaidemme elämään 
kuuluu epäsäännöllisyys, ryöpsähdykset ja toisaalta ruoan rajoittamiset. Tämäkin vahvistaa käsitystä siitä, ettei 5:2-dieetti toimi hoitokeinona.

Maria van der Meer
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 34/13.