Kotisynnytys osoittautui karkeilla mittareilla arvioiden turvalliseksi Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa vuosina 2008–2013 tätä synnytystä haluavien noin 3 000 naisen aineistossa. Kotisynnytyksiä halutaan eniten Tanskassa ja Islannissa, mutta kaikissa osallistuneissa maissa niiden osuus on alle 2 %.
Yhteistutkimuksessa rekisteröitiin tarve riskittömän synnyttäjän siirtoon kotoa sairaalaan synnytyksen käynnistymisen jälkeen tai synnytyksen jälkeisten 72 tunnin aikana. Ensisynnyttäjistä jouduttiin siirtämään 33 % ja uudelleensynnyttäjistä 8 %. Tärkein syy oli synnytyksen hidas eteneminen, ja muita siirron syitä olivat sikiön epäilty hapenpuute, verenvuoto tai vastasyntyneen huono tila. Noin 4 %:ssa synnytyksistä siirto kotoa sairaalaan tehtiin sikiön tai synnyttäjän hengenvaaran takia. Kiireettömissä siirroissa matkustusaika oli keskimäärin 20 minuuttia ja hätätiloissa 15 minuuttia.
Mikäli synnyttäjä ei kuulu riskiryhmiin, kotisynnytyksen tiedetään vähentävän synnytykseen liittyvien toimenpiteiden todennäköisyyttä. Kotisynnytyksen tulokseen vaikuttavat henkilökunnan koulutus, etäisyydet ja kuljetusmahdollisuudet ja erittäin paljon yhteistyö synnytyssairaalan suuntaan hätätilanteen yllättäessä. Riskisynnyttäjät on tärkeää ohjata alun perin oikeaan hoitopaikkaan.
Tässä tutkimuksessa oli vahvasti mukana kotisynnytysaktiiveja ja hoitohenkilökunnan näkemyksiä. Osa tuloksista oli rekisteröity muistinvaraisesti. Vauvojen kuolleisuutta ja sairastuvuutta ei raportoida. Äitikuolemia tuskin oli. Kustannustekijät ovat varmaan myös tärkeitä arvioitaessa synnytyksen hoitopaikkaa.
Lähde:
Blix E, Kumle M, Ingversen K ym. Transfers to hospital in planned home births in four Nordic countries – a prospective cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand 2016;95:420–8.
Kirjoittanut:
Pertti Kirkinen
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 17/2016.
Lue myös:
Kotisynnytyksen riskit vauvalle
Naisen seksipilleri – ongelmia enemmän kuin hyötyä?
Miten sujuu synnytys yli 50-vuotiaalta?
