Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR keskustelee vielä ennen juhannusta, onko koronarokotusväliä syytä lyhentää 12 viikosta, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Hänen mukaansa lyhentäminen voisi olla perusteltua erityisesti vanhusten ja lääketieteellisten riskiryhmien kohdalla. Yli 80-vuotiaista ensimmäisen rokotuksen saaneista 82 prosenttia on saanut myös toisen annoksen, mutta 75–79-vuotiailla luku on vasta 36 prosenttia.
Taustalla on pelko deltavariantin eli Intian variantin leviämisestä. Siihen ensimmäinen rokote antaa brittiläisen tutkimuksen mukaan 33-prosenttisen tehon ja vasta toinen mRNA-rokote lähes 90-prosenttisen tehon. Jos toinen rokote on adenovirusrokote, teho on noin 60 prosenttia.
Esimerkiksi Norja kertoi maanantaina tiivistävänsä 12 viikon rokotusväliä 9 viikkoon.
Vielä ei ole tiedossa, muutetaanko käytäntöjä Suomessa. Päätöstä mutkistaa rokotteiden saatavuus.
Viime viikkoina Pfizer on toimittanut lisäostoihin liittyneitä eriä. Kesäkuussa saadaan 290 000–355 000 koronarokotetta viikossa, kun huhti–toukokuussa määrät olivat 150 000–240 000.
Johtava asiantuntia Mia Kontio THL:stä arvioi, että heinä-syyskuussa lisätoimituksia ei tule, jolloin viikottaiset toimitusmäärät palaavat toukokuun tasolle. Se tarkoittaa, että annosten antoväliä ei voi lyhentää, ellei nuorempien ikäluokkien ensimmäisiä rokotuksia laiteta tauolle.
– Tämä tietysti riippuu siitä, kuinka innokkaasti rokotteita nuoremmissa ikäryhmissä otetaan, Kontio sanoo.
KRAR keskustelee Nohynekin mukaan juhannuksen alla myös 12–15-vuotiaiden lasten rokottamisesta.
– Minkälainen ja milloin päätös tulee, on vielä auki, ja siihenkin vaikuttaa rokotteiden saatavuus, Nohynek sanoo.
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
