Oksitosiinia on kutsuttu kiintymyksen ja sosiaalisuuden neuropeptidiksi. Yksi autismikirjon häiriön pääpiirteistä on vaikeus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Lumekontrolloitu faasin II tutkimus selvitti nenään annetun oksitosiinin tehoa lasten ja nuorten autismikirjon häiriöön. Oksitosiini ei helpottanut lasten oireilua.
Kaikilla tutkittavilla (3–17 v, poikia 87 %) oli diagnosoitu autismikirjon häiriö DSM-5-kriteerien mukaan. He saivat päivittäin joko 48 ky oksitosiinia (n = 139) tai lumetta (n = 138) intranasaalisesti 24 viikon ajan. Oksitosiiniannos nostettiin asteittain hoitotasolle.
Tutkittavien käyttäytymistä arvioitiin säännöllisillä tutkimuskäynneillä, jolloin huoltaja täytti oirekyselylomakkeita, tärkeimpänä 13-kohtainen ABC-mSW (Aberrant Behavior Checklist modified Social Withdrawal), jonka asteikko on 0–39 ja korkeampi pisteluku tarkoittaa vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta. Päätuloksena ilmoitettiin pistemuutos lähtötasosta.
Osallistujien lähtötason ABC-mSW oli 11 pistettä. Oksitosiinia saaneilla todettu muutos –3,7 pistettä ja verrokeilla –3,5. Keskiarvojen ero pienimmän neliösumman menetelmällä oli –0,2 (95 %:n LV –1,5–1,0, p = 0,61).
Muissa käyttäytymistä arvioivissa, toissijaisissa tulosmuuttujissa (mm. SRS-2-SM, Sociability Factor score, SB5 Abbreviated IQ) ei havaittu eroa ryhmien välillä.
Oksitosiinin tiedetään muokkaavan ihmisen käytöstä sosiaalisissa suhteissa. Plasman oksitosiinitasot ovat olleet matalia eräissä lasten autismikirjon häiriön aiemmissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen perusteella oksitosiinista ei ole avuksi lasten ja nuorten autismikirjon häiriöön liittyvissä käyttäytymisen haasteissa.
Sikich L, Kolevzon A, King BH ym. Intranasal oxytocin in children and adolescents with autism spectrum disorder. N Engl J Med 2021;385:1462–73.
Nina Kaseva
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
