Helsinkiläisessä kouluympäristössä oireinen aikuinen aiheutti koronaviruksen jatkotartuntoja, lieväoireinen lapsi sen sijaan ei.
Koulussa, jossa indeksitapaus oli aikuinen, tartuntoja todettiin 16 prosentilla altistuneista. Indeksitapauksella tarkoitetaan tunnetun tartuntaketjun ensimmäistä tartunnan saanutta henkilöä. Lisäksi tutkittiin koulualtistuksen jälkeen tartunnan saaneiden perheenjäsenet, ja heistä 42 prosenttia oli saanut tartunnan. Toisessa koulussa, jossa indeksitapaus oli lapsi, ei havaittu jatkotartuntoja.
Tutkimuksessa testattiin koronatartunnalle altistuneita koululaisia ja koulujen henkilökuntaa altistustilanteiden jälkeen. Tutkimus on lähetetty vertaisarvioitavaksi, ja se on julkaistu ennakkoon vertaisarvioimattomana medRxiv-palvelussa.
Erilainen määrä tartuntoja
Kaikilta altistuneilta tutkittiin koronaviruksen vasta-aineet aikaisintaan kaksi viikkoa altistumisen jälkeen. Toisessa koulussa tutkittiin myös nenänielunäytteet PCR-testillä juuri ennen karanteenin päättymistä eli noin kaksi viikkoa altistumisesta. Toisessa koulussa näytteet kerättiin yli neljä viikkoa altistumisesta, eikä nenänielunäytteitä siksi kerätty.
– Tässä tutkimuksessa kaksi kouluissa tapahtunutta altistustilannetta johti hyvin erilaiseen määrään tartuntoja. Tilanteet olivat keskenään erilaisia mm. indeksitapauksen iän ja oirekuvan sekä altistuksen keston osalta, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi tiedotteessa.
Koulussa tartunnan saaneiden perheitä edelleen tutkittaessa todettiin myös tartuntoja, mutta tartuntojen alkuperää ei pystytty varmuudella tunnistamaan, vaan ne saattoivat olla peräisin myös muualta kuin koulusta. Tähän viittasi muun muassa tutkittujen haastattelemalla selvitetty oireilun alkamisajankohta, joka ei sopinut koulussa tapahtuneeseen altistukseen.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
