Oireettoman eteisvärinän seulontaan uusia menetelmiä

Oireettoman eteisvärinän seulonta on kuuma tutkimusaihe, kirjoittaa Juhani Airaksinen.

Oireeton eteisvärinä on tärkeä aivoinfarktin vaaratekijä. Varhaisemmalla diagnostiikalla ja hoidolla on arveltu voitavan ehkäistä eteisvärinän tromboembolisia komplikaatioita. Brittitutkimuksen mukaan älypuhelimeen perustuvat säännölliset EKG-rekisteröintilähetykset mahdollistavat oireettoman eteisvärinän löytymisen nykyistä aikaisemmin.

REHEARSE-AF-tutkimuksessa satunnaistettiin 1 001 yli 65-vuotiasta henkilöä, joilla oli lisäksi ainakin yksi aivoinfarktin vaaratekijä, joko seulontaryhmään tai vertailuryhmään. Seulontaryhmä lähetti kaksi kertaa viikossa 30 sekunnin EKG-lähetyksen tutkimusryhmän internetpalvelimelle analyysejä varten vuoden ajan. Vertailuryhmä jatkoi tavanomaiseen tapaan yleislääkärin hoidossa. Eteisvärinän ilmaantuessa potilaille aloitettiin antikoagulaatiohoito.

Seulontaryhmässä löytyi useammin uusia eteisvärinöitä (19 vs. 5, p = 0,007), mutta aivoinfarkteja ja TIA-kohtauksia ilmeni saman verran (6 vs. 10). Seulonnassa löytyneen eteisvärinädiagnoosin hinnaksi tuli noin 10 000 euroa. Osallistumisaktiivisuus oli varsin hyvä, sillä noin 80 % potilaista lähetti ainakin yhden EKG:n viikossa analysoitavaksi yli 90 %:ssa tutkimusviikoista.

Oireettoman eteisvärinän seulonta on kuuma tutkimusaihe. Sen kohderyhmät ja kustannusvaikuttavuus ovat vielä epävarmoja, samoin antikoagulaatiohoidon hyöty silloin, kun löydetään vain lyhyitä eteisvärinäkohtauksia. Omien tutkimustemme mukaan motivaatio säännölliseen omatoimiseen sykeseulontaan on myös vaihteleva ja heikkenee herkästi alkuinnostuksen jälkeen. Tässä tutkimuksessa vain viidennes kutsutuista potilaista halusi osallistua seulontaan.

Lähteet:

Halcox JP, Wareham K, Cardew A ym. Assessment of remote heart rhythm sampling using the AliveCor heart monitor to screen for atrial fibrillation. The REHEARSE-AF Study. Circulation 2017;136:1784–94.

Kirjoittaja:

Juhani Airaksinen

professori

Kuva: Panthermedia

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 1-2/2018.