Masennuksen, elämänhallinnan ja stressaavien elämänkokemusten sekä toisaalta selviytymistaitojen välisiä yhteyksiä ja taustatekijöitä selvitettiin yleislääketieteen erikoislääkäri Anneli Kuusinen-Laukkalan väitöstyössä.
Kuusinen-Laukkala pyrki löytämään keinoja, joiden avulla masennusta voitaisiin ehkäistä ja toisaalta auttaa jo masennukseen sairastuneita toipumaan.
Monimenetelmällisesti, kyselylomakkeita käyttäen ja haastattelujen kautta toteutetun tutkimuksen kohderyhmänä olivat terveyskeskuksissa depressiohoitajilla masennuksen vuoksi hoidossa olleet työikäiset ja heidän puolisonsa. Verrokkeina oli ei-masentuneita, satunnaisotannalla väestöstä poimittuja vastaajia.
– Tutkimuksessa tuli esiin toisaalta masennuksen taustatekijöiden ylisukupolvisuus ja pitkäkestoisuus ja toisaalta myös työssä tapahtuneiden isojen muutosten laukaiseva rooli masennuksen lopullisessa puhkeamisessa, Kuusinen-Laukkala kertoo tiedotteessa.
Tutkimuksesta selvisi myös tekijöitä, jotka auttoivat selviytymään ja jaksamaan elämässä kohdanneista stressitekijöistä huolimatta. Hyvä itsetunto, elämänhallintataidot ja -keinot sekä tunne ja luottamus siihen että elämä pysyy hallinnassa, olivat ominaisia piirteitä niille, keillä ei ollut masennusta. Samat tekijät vahvistuivat myös masennuksesta toivuttaessa.
– Voimakkaiden stressitekijöiden kohtaaminen elämässä sai aikaan masennuksen kaltaisen sopeutumishäiriön, joka korjautui pääsääntöisesti itsekseen muutaman vuoden kuluessa ilman hoitoa, Kuusinen-Laukkala toteaa.
Pohjat luodaan lapsuudessa
Parhaimmillaan vastoinkäymiset vahvistivat sekä yksilöä että perhettä. Ne myös auttoivat löytämään kestäviä arvoja, joihin tukeutua. Esimerkiksi konkurssit ja irtisanomiset saattoivat auttaa masentuneita löytämään uusia tyydyttävämpiä elämänuria.
– Esiin nousseista toiveista ja tarpeista päätellen palvelujärjestelmämme pitäisi pystyä tukemaan ihmistä enemmän käytännön asioissa elämän stressitilanteissa, Kuusinen-Laukkala sanoo.
Hoidollista apua potilaat kokivat saaneensa enemmän tukea antavasta psykoedukatiivisesta keskusteltusta kuin lääketieteellisestä hoidosta. Käytännön pulmissa vertaistuki toimii erinomaisesti, jos heihin saa yhteyden.
Kuusinen-Laukkalan mukaan masennuksen ehkäisyn tärkeimpinä asioina koettiin olevan tuki perheeltä, läheisiltä ja koulusta.
– Lisäksi yleinen toiveikkuus ja tunne siitä, että elämästä voi selviytyä vastoinkäymisistä huolimatta, Kuusinen-Laukkala tiivistää.
Anneli Kuusinen-Laukkalan lääketieteen alan väitöskirja "Masentuneen elämänhallinnan tukeminen perusterveydenhuollossa" tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
Toimittaja
Kuva
Panthermedia
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 21.1.2018
