Suuri osa sepelvaltimoiden varjoainekuvauksista tehdään nykyään päivystys- tai kiireellisinä toimenpiteinä sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä. Suurin osa pallolaajennustoimenpiteistäkin tehdään heti varjoainekuvauksen jälkeen samalla hoitojaksolla. Ohitusleikkaukseen valikoituu puolestaan enemmän vakaata laaja-alaista sepelvaltimotautia sairastavia potilaita, joiden toimenpide tehdään suunnitellusti myöhemmällä sairaalahoitojaksolla. Tuoreen selvityksen mukaan toimenpiteen odotukseen liittyvät riskit ovat pieniä.
Kattavassa kirjallisuushaussa löytyi 22 julkaisua, joissa arvioitiin yhteensä yli 60 000 sepelvaltimotautipotilaan haittatapahtumia yli 600 000 odotusviikon aikana ennen ohitusleikkausta tai pallolaajennusta. Ohitusleikkausta odotellessa tuhatta odotusviikkoa kohti ilmeni keskimäärin 1,1 kuolemaa, 1,0 ei-fataalia sydäninfarktia ja 1,8 päivystyksellistä ohitusleikkausta. Näiden todennäköisyyttä lisäsivät etenkin rintakipuoireen vaikeus, heikentynyt sydämen pumppaustoiminta ja toimenpiteen arvioitu kiireellisyys. Pallolaajennusta odottaessa tuhatta odotusviikkoa kohti tapahtui 0,1 kuolemaa, 0,4 ei-fataalia sydäninfarktia ja 0,7 päivystystoimenpidettä. Luvut perustuivat kuitenkin varsin vanhoihin tutkimussarjoihin.
Jonokuolemat ovat nykyään Suomessa harvinaisia, koska riskipotilaille toimenpiteet pystytään tekemään joko samalla hoitojaksolla tai hyvin lyhyen järjestelyajan jälkeen. Toimenpidettä odottaessa potilaat käyttävät jo tehokasta sepelvaltimotaudin lääkehoitoa, mikä vähentää komplikaatiovaaraa. Tärkeää on, että sepelvaltimotaudin lääkehoito aloitetaan työdiagnoosin mukaisesti jo potilasta elektiiviseen varjoainekuvaukseen lähetettäessä, jotta turhilta sydäntapahtumilta vältytään myös tässä varhaisessa jonotusvaiheessa.
Head SJ, da Costa BR, Beumer B ym. Adverse events while awaiting myocardial revascularization. A systematic review and meta-analysis. Eur J Cardiothoracic Surg, verkossa ensin 2.5.2017. doi: 10.1093/ejcts/ezx115
Kirjoittaja
Juhani Airaksinen
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 24/2017.