Pääosin Suomen sairaaloissa on annettu koronapotilaille kokeellisena lääkehoitona hydroksiklorokiinia. Nyt ollaan siirtymässä lääkkeiden off label -käytöstä tutkimukselliseen käyttöön.
– Olemme käyttäneet hydroksiklorokiinia neljälle potilaalle, joita on huolellisesti infottu siitä, että kyseessä on kokeellinen lääkehoito ja näyttö on vähäinen. Näemme kuitenkin off label -käytön hieman ongelmalliseksi, kertoo infektiosaston ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Satasairaalasta.
Satasairaala on lähdössä mukaan WHO:n SOLIDARITY-lääketutkimukseen, kuten monet muutkin sairaalat.
OYS:ssa hydroksiklorokiinia on annettu kolmelle potilaalle, joista kaksi on ollut vuodeosastolla ja yksi tehohoidossa. Nyt sielläkin ollaan menossa mukaan SOLIDARITY-tutkimukseen.
– Hoidon hyötyjä on mahdotonta arvioida näin pienellä potilasmäärällä, sanoo infektiolääkäri Elina Saarela.
Myös HUS:ssa vuodeosastoilla potilaille on tarjottu lähinnä hydroksiklorokiinia.
– Hydroksiklorokiinin käyttö on levinnyt laajalti Euroopan maissa hoito-ohjelmiin. Teoreettista sekä in vitro ja eläinkokeissa todettua näyttöä on, mutta viimeisin tieto on negatiivista, kertoo infektiosairauksien linjajohtaja, ylilääkäri Asko Järvinen.
Hän viittaa NEJM-lehdessä julkaistuun tuoreeseen tutkimukseen, jossa hydroksiklorokiinin havaittiin heikentävän potilaiden ennustetta. Jo vanhastaan tiedetään, että siihen liittyy sydämen rytmihäiriöriski pidentyvän QT-ajan kautta.
Tehohoidossa ei kokeilla
HUS:ssa ei tehohoidossa käytetä kokeellisia lääkkeitä koronapotilaiden hoidossa.
– Mitään ei kokeilla: vain satunnaistetussa asetelmassa tutkitaan REMAP-CAP tutkimuksessa, kertoo tehohoidon linjajohtaja, ylilääkäri Ville Pettilä.
Myös KYS:n tehohoidossa on sama linja.
– Tämä on kaikkien yliopistosairaaloiden teho-osastojen yhteinen näkemys, että mitään kokeellisia lääkeaineita ei anneta tutkimusten ulkopuolella. Koska ei ole tutkimusnäyttöä, ei voida tietää, onko niistä hyötyä vai haittaa, kertoo KYS:n teho-osastosta vastaava ylilääkäri Stepani Bendel.
Lääkehoitojen kehittämiseen on kova paine.
– Lääkärit ja potilaat haluavat hoitoja, viestejä tulee eri suunnista. Silti pitää punnita hoitojen riskit, Asko Järvinen toteaa.
Koronavirus lisää selkeästi veren hyytymisriskiä. Tromboosit ja etenkin keuhkoemboliat ovat merkittävä komplikaatio, joka vaikuttaa myös potilaiden ennusteeseen.
– Kun käytettävissä ei ole spesifistä hoitoa, kannattaa katsoa, että muu hoito estää komplikaatioita, Järvinen huomauttaa.
Siksi HUS:ssa on päädytty antamaan kaikille potilaille tromboosiprofylaksi pienimolekyylisellä hepariinilla ainakin kuukaudeksi kotiutumisen jälkeen.
Anne Seppänen
Kuva Adobe/AOP
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 17-18/2020.
