Mitä tässä kehittämään. Kohta ollaan muiden käsissä.
Mitä se edes kannattaa. Palvelut ajetaan kohta kuitenkin alas.
Sote-uudistuksen odottelu synnyttää lukuisia houkutuksia jättää laatutyö odottamaan parempia aikoja – ja näin on myös käynyt.
– Kyllä se on ollut havaittavissa. Jotkut ovat jääneet odottamaan soten tuomia yhdistymisiä ja uusia vaatimuksia, kertoo laatutyötä tekevän Labqualityn toimitusjohtaja Mia Lindström.
Näin ei tarvitsisi olla. Lindströmin mukaan laatutyö on paikallaan juuri suurten muutosten alla. Kun toimintoja käydään järjestelmällisesti läpi, saadaan mitattua tietoa siitä, missä oikeasti mennään. Valmiudet muutoksen hallintaan paranevat.
– Juuri nyt pitäisi pysähtyä hetkeksi ja käydä toiminnot läpi, Lindström sanoo.
Puolueettomia näkemyksiä
Labquality on tehnyt laatutyötä terveydenhuollossa yli 40 vuotta. Suurimpia omistajia ovat Kliinisen kemian yhdistys, Kuntaliitto, Lääkäripalveluyritysten liitto sekä sairaanhoitopiirit. Yhtiö tuottaa ulkoisia laadunarviointeja laboratorioille sekä sertifiointeja ja koulutusta koko sote-sektorilla.
Näkemykset ovat omistuspohjasta johtuen puolueettomia.
Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvää. Sote on nostanut keskustelun keskiöön kliinisen työn vaikuttavuuden.
– Jos hoitoketjuja halutaan liinata ja pyritään hyvään hoitoon järkevästi, tarvitaan laadun havainnointia, mittaamista ja jatkuvaa kehittämistä, Lindström sanoo.
Sote on myös tuomassa laatutyön ensi kertaa alan lakiteksteihin. Sairaalapalvelut tai vaativaa sosiaalipalvelua tuottava yksikkö voi lakiehdotuksen mukaan korvata ennakkotarkastuksen laatusertifikaatilla.
Uusi standardi tulossa
Viime vuonna julkaistu sosiaali- ja terveydenhuollon oma laatustandardi SFF-EN 15 224 on Lindströmin mukaan etenemässä käytäntöön. Keskusteluja standardin käyttöönotoista käydään paraikaa.
15 244-standardin pohjalla on toimialariippumaton ISO 9001. Terminologia on muutettu vastaamaan terveydenhuoltoa, joten standardi on alalla helpompi ymmärtää. Toisaalta vaatimukset kasvavat. Mukaan tulee muun muassa hoidon sopivuuteen, saatavuuteen ja jatkuvuuteen liittyviä vaatimuksia.
– Potilaskeskeinen hoito ja hoitoon osallistuttaminen saavat nyt laatustandardissa merkittävän painon, Lindström kertoo.
Osalle organisaatioista 15 224 tulee olemaan hyvä keino aloittaa laatutyö. Joillekin se on väline parantaa ISO 9001:een perustuvaa johtamisjärjestelmää.
– Tarve määrää, kummalla on parempi lähteä liikkeelle, Lindström sanoo.
Pienet teot tärkeitä
Arjen laatutyöstä Lindström haluaa nostaa esiin kaksi havaintoa.
Ensimmäinen on tavoitteiden asettaminen.
Lääkärien ja hoitohenkilökunnan välillä on edelleen siiloajattelua. Koko ketjulle on tärkeää asettaa yksittäisten suoritteiden sijasta yhtenevät ja mielekkäät tavoitteet.
– Silmälääkärillä voi olla tavoite leikata kymmenen potilasta päivässä. Määräbonukset eivät kuitenkaan tehosta prosessia, jos muu henkilökunta ei saa potilaita paikalle eikä valmisteltua heitä riittävästi.
Ajattelemisen aihetta antavat myös vieritestit.
– Pikatestit ovat helppoja ja nopeuttavat hoitopäätöksiä. Mutta niissä on valtavasti virhelähteitä.
Esimerkin Lindström ottaa sormenpään verinäytteestä. Tulos voi riippua siitä, mistä sormesta näyte on otettu ja siitä, monesko pisara mitataan. Väärin mitattu tulehdusarvo tai verensokeri voi johtaa väärään tulkintaan ja hoitopäätökseen. Potilasturvallisuus vaarantuu, ja kontrollitutkimukset sekä ylimääräiset hoitopäivät lisäävät kustannuksia.
– Laadunhallinnan tulee kattaa kaikki prosessit. On tärkeä muuttaa pieniä asioita. Niillä on terveydenhuollossa usein suuri merkitys, Lindström sanoo.
Arjen sankarit esiin
Labquality järjestää kevään aikana sosiaali- ja terveydenhuollon laatukilpailun.
Vuoden Laatutarina -kilpailu hakee arjen onnistumisia: miten joku on tehnyt työnsä fiksummin, miten potilas on kohdattu paremmin tai vaikka miten potilaan odotusaika hoitoon on lyhentynyt.
– Suomi on täynnä innovaatiopalkintoja, mutta arjen sankareita ei palkintoraadeissa juuri noteerata, Lindström perustelee kilpailua.
Kiinnostusta kilpailuun on löytynyt.
– Olemme saaneet parikymmentä ehdotusta.
Pääpalkinto on 10 000 euroa. Kilpailun suojelijana toimii ministeri, pitkäaikainen kansanedustaja Elisabeth Rehn. Ilmoittautuminen päättyy huhtikuun lopussa.
Kirjoittaja
Pekka Nykänen
Vastaava päätoimittaja
Kuva: Nina Kaverinen
Julkaistu Lääkärilehdessä 15/2018.
