Japanissa tutkijat selvittivät astman vuoksi toteutuneita sairaalahoitoja vuosien 2017–2020 alussa viikoilla 1–22. Kävi ilmi, että tämän vuoden alussa koronapandemia vähensi sairaalahoitoja eikä suinkaan lisännyt niitä.
Vuonna 2020 sairaalahoidot astman takia vähenivät 55 prosenttia, lasten sairaalahoidot 73 prosenttia ja aikuisten 44 prosenttia. Tutkijat arvelivat, että maskin käyttö ulkona, lääkkeiden säntillisempi käyttö ja parempi siivoaminen voisivat olla osasyitä. Muita syitä olisivat koulujen sulkeminen sekä liikenteen päästöjen väheneminen.
Belgialaistutkijat puolestaan totesivat, että obstruktiiviset keuhkosairaudet eivät ole riskitekijöitä koronainfektion aiheuttamalle tehohoidolle ja kuolemalle. Keväällä sairaalahoitoon joutuneista 596 koronapotilaasta astmapotilaiden osuus oli 9,6 prosenttia ja keuhkoahtaumapotilaiden 7,7 prosenttia. Heistä teholle joutui noin 15 prosenttia. Keuhkoahtaumapotilaista kuoli 33 prosenttia, astmapotilaista vain 7 prosenttia ja potilaista, joilla ei ollut obstruktiivista keuhko-sairautta 13,6 prosenttia.
Tehohoitoon joutumisen todennäköisyyttä lisäsivät miessukupuoli ja obesiteetti ja kuolemanriskiä miessukupuoli, korkea ikä, kardiomyopatia sekä immunosuppressiivinen sairaus.
Abe K ym. Trends in hospitalizations for asthma during the COVID-19 outbreak in Japan. J Allergy Clin Immunol Pract, verkossa ensin 14.10.2020. doi: 10.1016/j.jaip.2020.09.060
Calmes D ym. Asthma and COPD are not risk factors for ICU stay and death in case of SARS-CoV2 infection. J Allergy Clin Immunol Pract, verkossa ensin 7.10.2020. doi: 10.1016/j.jaip.2020.09.044
Heikki Ekroos
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 49/2020.
