Tänään on uutisoitu useassa mediassa, että psyykenlääkkeiden käyttö saattaa suurentaa henkirikokseen syyllistymisen riskiä. Väite perustuu professori Jari Tiihosen tutkimusryhmän tekemään analyysiin. He tutkivat 959 henkirikokseen syyllistyneen henkilön reseptilääkkeiden käyttöä.
Itse tutkimuksessa puhutaan kuitenkin riskin sijaan riskisuhteiden laskentaan perustuvista assosisaatioista, eli yhteyksistä.
Voiko tutkimuksenne perusteella sanoa, että psyykenlääkkeiden käyttö lisää henkirikoksen tekemisen riskiä Jari Tiihonen?
– Tutkimuksessa on kyse assosiaatioista, jotka perustuvat riskisuhteiden laskentaan. Se ei siis kerro, mikä johtuu mistäkin. Mediassa menee helposti sekaisin se, lisääkö lääke riskiä vai liittyykö lääkkeeseen suurentunut riski.
– Tutkimuksen perusteella voidaan siis sanoa, että joidenkin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöön kytkeytyy lisääntynyt riski tehdä henkirikos. Ei voi sanoa, että psyykenlääkkeet lisäävät riskiä.
Miten selittäisit näiden kahden eron?
– Mietitään vaikka liikenneonnettomuuksia. Yhteen onnettomuuteen kutsutaan yksi ambulanssi, toiseen kaksi ja kolmanteen useita. Näyttää siltä, että mitä enemmän ambulansseja tulee paikalle, sitä vakavampi onnettomuus on kyseessä. Ambulanssien määrällä on yhteys onnettomuuden vakavuuteen. Ambulanssien määrä ei kuitenkaan aiheuta vammoja ja tee onnettomuuksista vakavia.
Mikä oli tutkimuksenne tärkein löydös?
Mielestäni tutkimuksen keskeisin tulos on se, että antidepressantit eivät näyttäisi olevan vaarallisia. Masennuslääkkeiden käyttö oli yhteydessä vain hieman suurentuneeseen riskiin tehdä henkirikoksia. En myöskään lähtisi ylikorostamaan bentsodiatsepiinien vaarallisuutta. Todennäköisesti riskit tutkimuksessa pienenisivät, jos kaikki vaikuttavat tekijät voitaisiin vakioida.
Jari Tiihosen tutkimus toteutettiin ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin, Itä-Suomen yliopiston, Niuvanniemen sairaalan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula; nykyisin Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Krimo), Kuopion yliopistollisen sairaalan, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Helsingin yliopiston, Kelan tutkimusosaston ja Epid Research Oy:n yhteistyönä. Tutkimus on julkaistu uusimman World Psychiatry -lehden verkkoversiossa.
Lähde:
Tiihonen J, Lehti M, Aaltonen M, Kivivuori J, Kautiainen H, Virta L, Hoti F, Tanskanen A, Korhonen P: Psychotropic drugs and homicide: a prospective cohort study from Finland. World Psychiatry 2015, Epub June 1, 2015. DOI 10.1002/wps.20220
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
