Tällä hetkellä on päällä monta häiriötilannetta samaan aikaan. Koronan aiheuttama kuormitus ja siitä johtuvat henkilöstön poissaolot, Ukrainan pakolaisten laajamittainen maahantulo, työtaistelu-uhka...
– Se on sellainen kokonaisuus, että kyllä koetellaan meidän palvelujärjestelmän kantokykyä, toteaa erityisasiantuntija, lääkäri Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valmiusyksiköstä.
Ukrainasta on saapunut Suomeen yli kymmenentuhatta pakolaista, ja lisää odotetaan. Laajamittaisen maahantulon hallinta on yksi seitsemästä kriisiskenaariosta, jotka STM:n johtama poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta on nostanut ensisijaisiksi kansallisessa riskinarviossa vuonna 2018.
Selviytymiseen tarvitaan yhteistyötä ja resurssien jakoa.
Toinen oli pandemia.
Muita olivat kyberhäiriöt, voimahuollon häiriöt, sotilaallinen voimankäyttö, terroristinen isku sekä kemiallisiin, biologisiin ja säteilyyn (CBRN) liittyvät uhat.
Nyt ne kaikki näkyvät päivittäin uutisotsikoissa.
– Tuskin arvattiin tehdessä, että ovat näinkin äkkiä edessä, sanoo kirurgi ja professori Reijo Haapiainen .
Hän tuli eläkkeeltä työskentelemään Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijaksi ja toimii yhteyshenkilönä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön suuntaan.
Valmiuskeskukset yhtenäistä tilannekuvaa varten
Kansallisessa riskinarviossa esiin nostetut häiriötilanteet ja niiden uhat eivät ole yhden sairaanhoitopiirin tai edes erva-alueen ongelmia. Selviytymiseen tarvitaan yhteistyötä ja resurssien jakoa. Sen on viimeistään korona-aika opettanut.
– Pandemiassa sairaanhoitopiirien kesken tehtiin erinomaista työtä sekä materiaalin, tiedon että potilaiden jakamisessa. Olen valmistunut vuonna 1995 lääkäriksi enkä ole nähnyt kertaakaan tällaista hallintorajat ylittävää yhteistyötä, sanoo Ilkka.
Etenkin viisi yliopistosairaanhoitopiiriä olivat isossa roolissa yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa materiaalien riittävyyden varmistamisessa. Tätä vahvistetaan jatkossa viiden alueen mallilla.
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävällä hyvinvointialueella ja HUS-yhtymässä tulee olla valmiuskeskus, joka kerää tietoja terveydenhuollon kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista sekä tukipalveluiden toiminnasta. Keskusten tehtävät on määritelty pandemian aikana hyväksytyssä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.
Valmiuskeskusten ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen avulla muodostetaan kansallista tilannekuvaa. Pyrkimyksenä on vahvistaa yhtenäistä valmiussuunnittelua.
– Viiden alueen mallissa on se ajatus, että saadaan kerättyä valtakunnallinen kokonaiskuva siitä, missä mennään.
Keskukset toimivat myös toiseen suuntaan, eli välittävät tietoa ja materiaaleja alueille.
Aiemmin lainsäädännössä ei ollut vastaavaa rakennetta laajoja sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteita varten. Vuonna 2019 asetetun poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan ansiosta varautumista alettiin merkittävästi parantaa jo ennen pandemiaa. Sen työn avulla oltiin valmiimpia koronaan, kun se tuli. Ukrainan sota on vauhdittanut työtä entisestään. Pandemia taas on lisännyt ymmärrystä kriisivalmiuden tarpeesta.
– Ilman pandemian oppeja ja neuvottelukunnan linjauksia oltaisiin huomattavasti takamatkalla. Nyt varautumista ja valmiuden kohottamista eri sektoreilla on helpompi tehdä, sanoo Haapiainen.
Yhteistyötä tiivistetään myös kansainvälisesti
Jo pandemian aikana Euroopan unionissa lähdettiin uusiin avauksiin ja toimenpiteisiin terveysuhkiin varautumiseksi. Ukrainan sodan myötä yhteistyötä on entisestään tiivistetty ja se on konkretisoitunut, esimerkiksi EU:n yhteinen pelastuspalvelumekanismi on aktivoitu. Sen avulla viedään apua ja varaudutaan potilaiden evakuointiin.
Syksyllä perustettu uusi EU-virasto HERA keskittyy tulevaisuuden terveysuhkiin varautumiseen. Myös eurooppalaista lainsäädäntöä viedään eteenpäin. Tulevaisuudessa tärkeäksi tulee yksityissektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden rooli. Kokonaisuus ja velvoitteet tulevat koskemaan sekä julkista että yksityistä sektoria.
Pohjoismaiden välillä pidetään säännöllisiä kokouksia tilannekuvasta ja tehdään yhteistä suunnittelua resurssien käytöstä. Nyt jo on käytössä palovammamekanismi, jonka kautta potilaita tai korkean tason osaajia voidaan tarvittaessa lähettää naapurimaahan.
– Emme ole näistä asioista syrjässä, vaan Suomi on aktiivisesti mukana, sanoo Ilkka.
Tiiamari Pennanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
