Suomeen on ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mahdollisesti helmikuussa, tulossa pieni erä uutta Novavax-lääkeyhtiön kehittämää Nuvaxovid-koronarokotetta.
Kyseessä on RNA-rokotteita perinteisemmällä tekniikalla valmistettu proteiini-adjuvanttirokote.
– Rokotteessa on samaa piikkiproteiinia, jota RNA-rokotteet koodaavat, mutta tässä piikkiproteiini on tuotettu valmiiksi ja se aloittaa heti vasta-ainetuotannon, toisin kuin RNA-rokotteissa, joissa mRNA koodaa piikkiproteiinin synteesiä ihmisen lihassoluissa, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Hänen mukaansa Nuvaxovid-rokotetta tilattaessa ajateltiin, että jos uudet teknologiat eivät onnistuisi tuottamaan riittävän tehokkaita rokotteita, perinteisemmät teknologiat onnistuisivat. Nyt RNA-rokotteiden ollessa valtavirtaa ajatus on, että mahdollisesti uusia teknologioita pelkäävät, tai maailmankatsomuksellisista syistä RNA-rokotteita vastustavat, voisivat kelpuuttaa perinteisemmällä teknologialla valmistetun rokotteen.
– Tämä voisi olla vaihtoehto myös heille, jotka ovat saaneet vakavan haitan RNA-rokotteesta, esimerkiksi myokardiitin tai allergisen reaktion, Nohynek sanoo.
Kovin rokotekriittiset eivät tosin välttämättä halua Nuvaxovid-rokotettakaan.
– Rokotteessa on uusi adjuvantti, saponiinipohjainen Matrix-M, jota ei ole käytetty missään aiemmissa myyntiluvallisissa rokotteissa. Sitä on käytetty vasta kliinisissä tutkimuksissa RSV-, influenssa- ja malariarokotteiden kehityksessä. Noin 40 000 ihmistä on saanut tätä adjuvanttia aikaisemmin ja turvallisuus on ollut hyväksyttävä, Nohynek kertoo.
Vain pieni erä tulossa
Nuvaxovid -rokotteen ensimmäinen Suomeen tuleva erä on vain 32 000 annosta. Jos neuvottelut etenevät toivotusti, myöhemmin tulossa oleva, vielä vahvistamaton erä, voisi olla satoja tuhansia annoksia.
– Koska näitä tulee alussa kovin vähän, on logistisesti haasteellista, miten niitä jaetaan alueille. Rokote tulee kymmenen annoksen pulloissa, jotka avattuna pitää käyttää saman työpäivän aikana. Säilyttämiseen riittää jääkaappilämpötila.
Vaikka Nuvaxovid saavuttaisi rokotekriittisten luottamuksen, se on hidas apu, sillä Suomessa on yli puoli miljoonaa rokottamatonta yli 12-vuotiasta.
– Käyttöön on tulossa myös Valnevan inaktivoitu kokosolurokote, mutta ei ole vielä varmaa, onko sitä tulossa Suomeen. EU:n yhteishankinnassa on myös Sanofi-GSK:n proteiini-adjuvanttirokote, mutta sitä ei ole tilattu Suomeen. Rokote sisältää AS03-adjuvantin, jota käytettiin Pandemrix-rokotteessa, ja ajattelimme, että voi olla vaikeaa motivoida sen käyttöä meillä, Nohynek kertoo.
Suomessa on jo tällä hetkellä käytössä Janssenin adenovirusvektorirokote.
– Se on vaihtoehto sellaisille, jotka eivät syystä tai toisesta voi ottaa RNA-rokotetta. Sen suojateho yhden annoksen jälkeen ei ole yltänyt aivan RNA-rokotteiden tasolle, mutta kahden annoksen sarjana sillä saadaan ihan hyvät tehot. Sitä on tosin käytössä meillä hyvin vähän.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
