COVID-19-pandemian ensimmäisen vuoden aikana nuorten sairaalahoidot restriktiivisen syömishäiriön (ei ahminta- tai oksenteluoireilua) vuoksi kaksinkertaistuivat verrattuna kolmeen edellisvuoteen.
Michiganissa selvitettiin potilasasiakirjoista 10–23-vuotiaiden laihuushäiriön, epätyypillisen laihuushäiriön tai muun restriktiivinen syömishäiriön vuoksi sairaalahoitoon otettujen potilaiden määriä 1.3.2017–31.3.2021. Tutkimus keskittyi aliravitsemukseen, ja ahmimishäiriö ja muut ei-restriktiiviset syömishäiriöt suljettiin pois.
Seurantajakson aikana hoidettiin syömishäiriön vuoksi 248 potilasta yhteensä 297 hoitojaksolla. Valtaosa potilaista oli naisia (88 % ennen ja 90 % pandemian aikana) ja etniseltä taustaltaan valkoisia. Diagnooseissa ei ollut muutoksia.
Ennen pandemiaa sairaalahoitoa tarvinneiden syömishäiriöpotilaiden määrä oli tasainen. Pandemian alussa sairaalahoitoon päätyi merkittävästi vähemmän potilaita, mutta sitten sairaalahoidon tarve lisääntyi tasaisesti. Hoitojaksojen kokonaismäärä 4/2020–3/2021 oli 125 eli yli kaksinkertainen verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edeltäneiden kolmen vuoden aikana.
COVID-19-pandemiaan liittyvät rajoitukset aiheuttavat eristäytymistä ja yksinäisyyttä, ja ne heikentävät nuorten psyykkistä hyvinvointia. Lisäksi pandemia on viivästyttänyt muiden sairauksien hoitoa. Meillä on hoitovelkaa Suomessakin. Etävastaanotto soveltuu huonosti syömishäiriöpotilaan somaattisen tilan arviointiin.
Otto AK, Jary JM, Sturza J ym. Medical admissions among adolescents with eating disorders during the COVID-19 pandemic. Pediatrics 2021;148:e2021052201. doi: 10.1542/peds.2021-052201
Nina Kaseva
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 46/2021.
