Jos nuori aikuinen syö säännöllisesti eikä laihduta, hänellä on avaimet onnistuneeseen painonhallintaan. Näin toteaa Ulla Kärkkäinen väitöstutkimuksessaan.
– Tähän asti painonhallinnan tutkiminen on kohdistunut pääasiassa henkilöihin, jotka ovat ensin laihduttaneet ja sen jälkeen pitäneet tai yrittäneet pitää painoaan kurissa. Jos lihomista halutaan ehkäistä ennalta, on kuitenkin tärkeää tietää, mitkä tekijät auttavat ihmisiä alusta saakka pysymään normaalipainoisina, hän kertoo.
Painoon liittyvät ihanteet ja käyttäytyminen olivat selvästi yhteydessä nuorten aikuisten pitkäaikaiseen painonmuutokseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Kymmenen vuoden aikana painonhallinnassa onnistui vain neljäsosa nuorista aikuisista.
Painoihanteet eivät vaikuttaneet tulevaan painonmuutokseen, vaikka valtaosa nuorista naisista ja melkein puolet nuorista miehistä oli tyytymättömiä painoonsa.
Häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä oli kauaskantoisia seuraamuksia terveyteen, erityisesti se ennusti psyykkistä kuormittuneisuutta.
EDI-2-kysely osoittautui hyväksi työkaluksi ahmintahäiriön tunnistamiseen nuorilla naisilla.
Tervettä kehonkuvaa tuettava
Kärkkäisen mukaan olisi tärkeää kehittää sellaisia toimintamalleja, jotka auttavat ensisijaisessa painonhallinnassa tukemalla tervettä kehonkuvaa ja ehkäisemällä sellaisia asenteita ja käyttäytymistä, jotka ovat yhteydessä lihomiseen, häiriintyneeseen syömiseen ja terveyteen liittyviin ongelmiin.
Väitöstyön tavoitteena oli tutkia, kuinka epäsuhta painoihanteiden ja todellisen painon välillä vaikuttaa kymmenen vuoden painonmuutokseen, mitkä tekijät ovat yhteydessä pitkäaikaiseen onnistuneeseen painonhallintaan ja millaisia pitkäaikaisseuraamuksia häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä mahdollisesti on nuorten aikuisten fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen.
Lisäksi tutkittiin Eating Disorder Inventory-2 -kyselyn (EDI-2) toimivuutta ahmintahäiriötä sairastavien nuorten naisten seulonnassa.
Tutkimukseen valittiin mukaan yli 5 000 nuorta naista ja miestä väestöpohjaisesta FinnTwin16-kohortista.
Painoindeksin laskemiseen 24- ja 34-vuotiaana käytettiin itse raportoitua pituutta ja painoa. Epäsuhta painoihanteiden ja todellisen painon välillä laskettiin itse raportoidusta todellisesta painosta ja ihannepainosta.
Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen määritettiin käyttämällä kolmea EDI-2-kyselyn ala-asteikkoa ja ahmintahäiriön seulontaan käytettiin EDI-2-kyselyä nuorilla naisilla 24-vuotiaana. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin monia muita itseraportoituja terveyteen liittyviä mittareita.
TtM Ulla Kärkkäisen väitöskirja Weight-related ideals, behaviors and long-term health in young adulthood tarkastetaan 20.10.2018 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
Toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivulla 15.10.2018.
