Norjassa kansainvälisten lääketieteellisten lehtien aineistoihin pääsevät internetin kautta käsiksi kaikki, joilla on norjalainen IP-osoite. Terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitetuista aineistoista suurin osa on ilmaiseksi kaikkien norjalaisten saatavilla.
Tämän mahdollistaa vuonna 2006 perustettu, julkisesti rahoitettu elektroninen terveyskirjasto Helsebiblioteket, jota ylläpitää Norjan terveyspalvelujen tietokeskus.
Helsebiblioteketin vapaasti saatavilla olevaan valikoimaan kuuluvat muun muassa BMJ, JAMA, The Lancet, NEJM ja The Cochrane Library, hoitosuosituksia sisältävät BMJ Best Practice ja UpToDate sekä lääketietokanta LexiComp.
Norjan terveyspalvelujen tietokeskuksen selvityksen mukaan Helsebiblioteketin yksilöityjen kävijöiden määrä kasvoi vuosien 2011 ja 2012 välillä jopa 66 prosenttia.
Palvelun käytön arvioidaan lisääntyneen erityisesti tavallisten kansalaisten keskuudessa, sillä kävijöiden määrä on kasvanut varsinkin potilasohjeita sisältävillä sivuilla. Lisäksi hakukoneiden osuus liikenteen lähteenä on lähes kaksinkertaistunut.
Käyttöoikeuksia toivottu Suomen sairaaloihin
Suomessa luotettavaa terveystietoa tuo kansalaisten ulottuville esimerkiksi Duodecimin ylläpitämä Terveyskirjasto. Tiedelehtien e-aineistojen hankinta on keskitetty Kansalliseen elektroniseen kirjastoon (FinELib), jonka jäsenorganisaatioita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yleiset kirjastot.
– FinELib neuvottelee kustantajien kanssa tarjoukset jäsenorganisaatioilleen, jotka päättävät, ottavatko tarjouksen vastaan ja tarjoavatko kyseistä aineistoa asiakkailleen, selventää FinELib-konsortion toiminnasta vastaava palvelupäällikkö Arja Tuuliniemi Kansalliskirjastosta.
Yleiset kirjastot eivät ole tieteellisiä aineistoja juurikaan hankkineet. Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haaviston mukaan niiden kysyntä on ollut vähäistä aikakauslehtien ja kotimaisten romaanien sähköisiin versioihin verrattuna.
Tieteellisten e-aineistojen tarjoamisesta kaikkien suomalaisten saataville ei ole myöskään keskusteltu.
– On toivottu, että elektronisten aineistojen hankinta laajenisi sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Tähän ei ole kuitenkaan ole löytynyt rahoittavaa tahoa, Tuuliniemi mainitsee.
Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen hankinnat rahoittaa opetusministeriö.
– Norjassa rahoitus on hankittu ja sopimukset on neuvoteltu jo terveyskirjastoa perustettaessa siten, että ne kattavat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ohella lääkealan yritykset, sairaalat, terveyskeskukset ja kaikki norjalaiset.
Tuuliniemi muistuttaa, että open access -julkaisemisen yleistyminen parantaa tutkimusartikkelien vapaata saatavuutta verkossa Suomessakin.
Tiina Lautala
toimittaja
Julkaistu Lääkärilehdessä 40/13.
