Polven ja lonkan nivelrikon Käypä hoito -suosituksen päivitys tarkentaa lääkehoitoa ja hoitokäytäntöjä.
– Mitään maata mullistavaa ei ole luvassa, mutta suosituksessa linjataan uudelleen nivelrikon kirurgista hoitoa ja lääkehoitoa, työryhmän puheenjohtaja, fysiatrian dosentti Jari Arokoski tiivistää.
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan yli 75-vuotiaista naisista jo 32 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia kärsii polven nivelrikosta. Lonkan nivelrikko on joka viidennellä yli 75-vuotiaalla. Nivelrikko aiheuttaa edetessään kovia kipuja ja laskee usein potilaan toimintakykyä merkittävästi. Siihen ei ole parantavaa tai taudin etenemistä estävää lääkehoitoa.
Omaehtoinen ja ohjattu liikunta auttavat potilaita vähentämään kipua ja säilyttämään toimintakykyä.
– Lonkkanivelrikon maalla tapahtuva terapeuttinen harjoittelu ei ole kuitenkaan niin vaikuttavaa kuin aiemmin on otaksuttu. Vesiliikunta näyttää sen sijaan olevan toimiva terapian muoto niin polvi- kuin lonkkanivelrikkopotilaillekin, Arokoski kertoo.
Fysikaalisista hoidoista akupunktiolla on lyhytaikaista merkitystä toimintakyvyn ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitämisessä. Myös ultraäänen vaikutus on lupaavaa.
– Fysikaalisten hoitojen eli akupunktion, TENS-hoidon ja ultraäänen vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen eivätkä ne siinä mielessä ole yksittäisinä hoitoina käypää hoitoa, vaan toimivat osana kokonaisuutta, Arokoski lisää.
Arokosken mukaan suosituksessa merkittävin muutos entiseen on suhtautumisessa lääkehoitoon.
– Parasetamoli on yhä nivelrikon päähoitolääke. Myös tulehduskipulääkkeitä voi käyttää potilaan taustan huomioiden. Näiden jälkeen vaihtoehtona on opiaatit, joista käyttökelpoisimpia ovat kodeiini ja tramadoli.
Arokosken mukaan eroa aiempaan on suhtautumisessa glukoosiaminiin ja kondroitiinisulfaattiiin.
– Nykysynteesi on, ettei niiden teho eroa lumelääkkeestä. Nämä voisi rinnastaa ravintolisätyyppisiin valmisteisiin, Arokoski sanoo.
Suositus ottaa kantaa myös kirurgisiin hoitoihin.
– Artroskopia eli nivelentähystys ei ole nivelrikon hoitoa eikä sitä suositella hoitomuotona. Jäljelle jää osteostomia valikoiduilla potilailla ja tekonivelleikkaus.
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva: Pixmac
