Yleisimmän nilkkamurtumatyypin kipsihoidon ajan voi turvallisesti puolittaa perinteisestä kuudesta viikosta kolmeen viikkoon.
Hoitoa voi keventää muutenkin. Kipsihoidon sijaan hoito voidaan toteuttaa myös kevyemmällä irrotettavalla nilkkatuella.
Tämä käy ilmi LL Tero Kortekankaan väitöstutkimuksesta. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että rutiininomaiset röntgenkuvakontrollit ovat tarpeettomia vakaan nilkkamurtuman paranemisen seurannassa.
Väitöskirjan ensimmäinen osatyö on potilasmäärältään suurin Suomessa tehty prospektiivinen, satunnaistettu ja vertaileva tutkimus ortopedian ja traumatologian alalta.
Optimointi tuo säästöjä
Stabiili eli vakaa ulkokehräsluun murtuma on yleisin nilkkamurtumatyyppi. Nilkkamurtumia esiintyy kaikissa ikäluokissa, ja murtumat yleistyvät väestön ikääntyessä.
Nilkkamurtuma on toiseksi yleisin leikkaushoitoa vaativa murtuma lonkkamurtuman jälkeen. Hieman yli puolet nilkkamurtumista voidaan hoitaa ilman leikkausta.
– Nilkkamurtumapotilaan hoidon optimoinnilla voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä ja tarpeettomia röntgenkontrolleja vähentämällä vähennetään potilaaseen kohdistuvaa säteilyaltistusta, Oulun yliopiston tiedotteessa todetaan.
Väitöstutkimus Weber B -tyypin pohjeluun murtumien konservatiivinen hoito, syndesmoosivamman kliininen merkitys ja hoito tarkastetaan Oulun yliopistossa 3.11.
kirjoittaja:
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehden verkossa