Neurokognitiiviset häiriöt sekä lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeudet ovat yleisiä vangeilla ja näiden ongelmien esiintyvyys on suurempaa kuin yleisväestössä. Näin toteaa Tiina Tuominen väitöstutkimuksessaan.
– Vangeilla oli yleisesti laaja-alaisia neurokognitiivisia häiriöitä, erityisesti hienomotoriikassa, visuaalisessa hahmottamisessa, kielellisessä ymmärtämisessä, visuaalisessa sekä kielellisessä muistissa sekä tarkkaavuuden siirtämisessä. Rikoksen uusijoilla oli taipumusta impulsiiviseen reagointiin, huomauttaa Tuominen.
Lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat yleisiä
Turun vankilasta kerättyä aineistoa varten tutkittiin neuropsykologisilla testimenetelmillä 72 miespuolista vankeusvankia. Aineisto liittyi laajempaan Suomessa tehtyyn vankien terveystutkimukseen. Psykiatrinen arvio suoritettiin standardoitua psykiatrista haastattelua käyttäen.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että neurokognitiiviset häiriöt ja lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan ongelmat olivat yhteydessä toisiinsa. Lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat olivat vangeilla yleisiä. Viidellätoista prosentilla niistä vangeista, joilla oli keskivakavia tai vakavia ongelmia lukemisessa ja kirjoittamisessa, oli myös merkittäviä vaikeuksia matematiikassa.
Myös vakava mielenterveyden häiriö (Axis I) ja päihderiippuvuus olivat yhteydessä neurokognitiivisiin ja lukemisen ja kirjoittamisen häiriöihin.
– Ensimmäistä vankeustuomiota suorittavilla vangeilla oli vähemmän neurokognitiivisia häiriöitä, vakavia mielenterveyden häiriöitä, päihderiippuvuutta ja persoonallisuushäiriöitä kuin moninkertaisilla tuomion uusijoilla, Tuominen mainitsee.
Oikeanlainen kuntoutus voi ehkäistä uusintarikollisuutta
Tuomisen mukaan neurokognitiiviset häiriöt yhdessä päihderiippuvuuden kanssa olivat eniten yhteydessä uusintarikollisuuteen. Tulosten perusteella suomalaisia miesvankeja voidaan kuvata neljänä erillisenä ongelmaryhmänä liittyen neurokognitiivisiin häiriöihin, lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan ongelmiin sekä psykiatrisiin häiriöihin.
– Ensimmäisen ongelmaryhmän vangeilla on useita neurokognitiivisia puutteita. Toisen ongelmaryhmän muodostavat vangit, joilla on sekä neurokognitiivisia puutoksia että lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeuksia. Kolmas ryhmä koostuu vangeista, joilla on sekä neurokognitiivisia häiriöitä että päihderiippuvuus. Neljännen ongelmaryhmän vangeilla oli vakava mielenterveyden häiriö ja neurokognitiivisia puutoksia, kuvaa Tuominen.
Neurokognitiivisten häiriöiden esiintyminen yhdessä lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeuksien sekä mielenterveyden häiriöiden kanssa luo haasteen vankien kuntoutukselle.
– Päihderiippuvuuden ehkäisy sekä neurokognitiivisten ja lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitopuutosten harjoittaminen ja kuntoutus ovat tulosten valossa tärkeitä tekijöitä uusintarikollisuuden ehkäisyssä ja siten rikoskierteen katkaisemisessa.
Tuomisen mukaan voidaan suositella, että vankien neurokognitiivisia ja lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan puutoksia arvioidaan ja kuntoutetaan jo ennen vangin ohjaamista laaja-alaisempiin käytössä oleviin kuntoutusohjelmiin.
– Tämä saattaa edesauttaa sijoittumista sopivaan kuntoutusohjelmaan sekä tehostaa vangin hyötymistä kuntoutuksesta.
PsM Tiina Tuomisen väitöskirja Neurocognitive deficits, academic difficulties and substance dependence among Finnish offenders: connections to recidivism and implications for rehabilitation tarkastetaan Turun yliopistossa 27.4.2018.
kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkossa.
