Kirurginen haavainfektio on potilaalle kiusallinen ja kallis komplikaatio erityisesti implanttikirurgiassa, mutta myös isoissa vatsaleikkauksissa ja sydänkirurgiassa. Höllentynyt antibioottien käyttö ja matkustelu ovat lisänneet merkittävästi moniresistenttien bakteerien määrää.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihon bakteerikannan (stafylokokki, streptokokki) määrän vähentäminen ennen ihoviiltoa vähentää merkittävästi haavainfektioita. Jo yli sata vuotta leikkausalueen iho onkin desinfektoitu antibakteerisilla aineilla. Useimmissa suuren infektioriskin leikkauksissa käytetään myös rutiininomaisesti antibioottiprofylaksiaa. Voidaanko haavainfektioita vielä vähentää?
Asiaa selvitettiin varsin mielenkiintoisessa asetelmassa iskemällä ihon bakteerikantaan spesifisesti ja tiukemmin usealla keinolla ennalta sovitusti. Pitkittäistutkimuksessa 20 yhdysvaltalaisen sairaalan ortopedisista proteesileikkauksista ja sydänkirurgiasta tutkittiin aluksi normaali haavainfektioiden määrä keskimäärin 39 kuukauden ajalta.
Sitten potilaat saivat ihobakteerien tehohäädön tarkan protokollan mukaan ja jälleen haavatulehduksia seurattiin keskimäärin 21 kuukauden ajan. Potilaat, joiden nenässä kasvoi metisilliinille resistentti S. aureus (MRSA), saivat nenään paikallisesti antibioottia (mupirosiini) kaksi kertaa päivässä ja klooriheksidiinikylvyn 5 päivää ennen leikkausta sekä normaalin suonensisäisen antibioottiprofylaksian. Jos MRSA-näyte oli negatiivinen, annettiin potilaille pelkkä antibakteerikylpy ilman nenähoitoa.
Yli 80 prosenttia potilaista sai tehostetun bakteerien häätöhoidon. Komplisoituneiden haavainfektioiden osuus oli ennen interventiota 0,36 prosenttia (101/28 218 toimenpidettä) ja tehostetun häätöhoidon jälkeen 0,20 prosenttia (29/14316). Ero oli pieni mutta tilastollisesti merkittävä.
Siis ainakin Yhdysvalloissa leikkauspotilailta, joilla infektioriski on iso tai infektion aiheuttama haitta suhteettoman suuri, kannattaa etsiä moniresistenttejä bakteereja etukäteen, jotta niitä voidaan vähentää suunnatusti ja kohdistaa profylaksia huolellisesti.
Tehostetun bakteeriprofylaksian termi (bundled intervention) on suomalaisille uusi ja outo. Periaatteessa sillä tarkoitetaan ennalta sovittua infektioprofylaksian tarkistuslistaa, esimerkiksi kolorektaalikirurgiassa ihon standardoitu pesu, profylaktinen antibiootti, normotermia, normoglykemia, laparoskopia ja leikkausajan minimointi. Suomalaisissa sairaaloissahan näitä käytetään jo ilman listaakin.
Lue myös:
Nyt on pakko kysyä: Mikä ihmeen mätäkuu?
Haavan hoito
Leikkaussalissa tapahtuu
Lähde:
Schweizer LS ym. Association of a bundled intervention with surgical site infections among patients undergoing cardiac, hip or knee surgery. JAMA 2015;313:2162.
Waits SA ym. Developing an argument for bundled interventions to reduce surgical site infection in colorectal surgery. Surgery 2014;155:602–6.
Kirjoittanut:
Hannu Paajanen
gastrokirugian professori
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 43/15.
