Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on vetänyt pois Science Translational Medicine -lehdessä olleen artikkelinsa. Artikkelissa H1N1-rokotuksen aiheuttama narkolepsia ”vahvistettiin” autoimmuunisairaudeksi.
AstraZenecan translationaalisen tutkimuksen johtana Outi Vaarala vietti kesäkuussa kolmisen viikkoa yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston laboratoriossa immunologi-tutkijaryhmän kanssa. Vaarala toimi vielä tuolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimusprofessorina.
– Tunnelma Emmanuel Mignot´n johtamassa laboratoriossa oli hyvin stressaantunut. Mignot kertoi minulle jo heti vierailuni alussa, että he eivät ole pystyneet toistamaan koetuloksia, joihin perustui heidän viime vuoden joulukuussa julkaistu artikkelinsa, Outi Vaarala kertoo.
Artikkelin tärkein havainto oli, että narkolepsiapotilaiden valkosolut tunnistivat poikkeavalla tavalla aivojen hypotalamuksessa erittyvän hypokretiinin. Tämä voisi selittää sen, että narkolepsiassa hypokretiiniä tuottavat solut tuhoutuvat. Lisäksi Pandemrix-rokotteesta oli löytynyt epitooppi, joka muistuttaa ihmisen hypokretiinin rakennetta, mikä olisi voinut selittää sen, miksi Pandemrix laukaisi narkolepsian.
Vaarala: ”Erittäin harvinaista”
Outi Vaarala sanoo, että artikkelin poisveto on erittäin harvinainen teko. Vieläkin poikkeuksellisemmaksi asian tekee se, että ratkaisun tekivät kirjoittajat itse.
– Professori Mignot on tässä kohtaa suoraselkäinen tutkija, luonnehtii Outi Vaarala. Hän huomauttaa, että äskettäin The Economist-lehti julkaisi arvion, jonka mukaan jopa yli puolta huippulehdissä julkaistuista lääketieteellisistä tutkimuksista ei ole voitu toistaa.
Alkukesästä Outi Vaarala keskittyi Mignot´n laboratoriossa tekemään muuta immunologista tutkimusta. Hän ei itse osallistunut artikkelin poisvetoa koskeviin selvityksiin tai keskusteluihin.
Vaarala on juuri aloittanut johtajana Astra Zenecan tutkimuskeskuksessa Mölndalissa Ruotsissa. Hänen työsarkaansa on autoimmuunisairauksien lääkekehityksen varhaisvaihe. Tutkimuksen kohteina on parhaillaan löytää valkosoluista signalointireittejä, joihin uudet lääkemolekyylit voisivat vaikuttaa.
Helsingin yliopistossa hän on edelleen mukana useammassa tutkimusprojektissa. Vaarala sai tänä keväänä muun muassa merkittävän tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta tavoitteena tutkia suoliston mikrobiston ja immunologisten muutosten yhteyttä lapsilla, joilla on perinnöllinen diabetesriski.
Kirjoittanut:
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden nettisivuilla.
