Miltä närästys tuntuu?
Närästys tuntuu usein polttavana tunteena rintalastan takana.
Joskus polte voi tuntua myös ylhäällä, lähempänä kaulaa.
Joillakin närästykseen liittyy röyhtäilyä, karvasveden tai mahansisällön nousemista suuhun.
Ylipaino voi aiheuttaa ja pahentaa närästystä.
Närästys johtuu happaman mahanesteen noususta ruokatorveen.
Mistä närästys johtuu?
Närästyksen aiheuttaa yleisimmin ruokailu: joko liian runsas syöminen tai vatsaa ärsyttävien ruokien syöminen.
Vatsaa ärsyttäviksi ruoiksi mainitaan usein rasvaiset ruoat, kahvi, alkoholi, suklaa, tomaatti, sipuli ja paprika.
Myös tupakointi voi aiheuttaa ja pahentaa närästystä.
Jos närästää, vältä ylipainoa
Ylipaino voi aiheuttaa ja pahentaa närästystä.
Ylipaino nostaa painetta vatsaontelon sisällä ja varsinkin ylävatsalle kertyneet kilot lisäävät ja pahentavat närästystä.
Närästys makuuasennossa
Makuuasento pahentaa närästystä, joten kannattaa nostaa vuoteen päätypuolta jonkin verran, että mahanesteet eivät pääse nousemaan ruokatorveen.
Raskauden aikainen närästys
Myös raskaus voi aiheuttaa närästystä.
Närästystä aiheuttavasta refluksista kärsii arviolta noin 10 prosenttia väestöstä.
Varsinkin loppuraskaudessa, kun kasvanut kohtu aiheuttaa painetta ruoansulatuskanavan alueelle, närästys lisääntyy.
Raskauden aikaista närästystä voi vähentää välttämällä närästystä aiheuttavia ruoka-aineita, nukkumalla kyljellään ja harrastamalla sopivaa liikuntaa.
Närästys vai refluksi?
Närästys voi johtua myös refluksitaudista tai hoitamattomana närästys voi johtaa refluksitautiin.
Refluksitaudissa mahanestettä nousee jatkuvasti ruokatorveen ja siihen liittyy myös muita oireita, kuten nielemiskipua, palan tunne kurkussa, käheä ääni ja yskää.
Refluksin oireita ovat myös astman paheneminen, hampaiden kiillevauriot ja jopa rintakipu.
Närästys on yleinen vaiva
Närästys on hyvin yleinen vaiva, josta arvioiden mukaan kärsii joka kymmenes ihminen viikoittain.
Närästystä aiheuttavasta refluksista kärsii arviolta noin 10 prosenttia väestöstä.
Näin hoidat närästystä oikein
Närästyksen ensisijainen hoito on elämäntapojen korjaaminen.
Jos närästystä esiintyy useita kertoja viikossa pidempiä aikoja, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Vältä närästystä aiheuttavien ruokien syömistä, liian suurien määrien syömistä, varsinkin ennen nukkumaanmenoa ja lopeta tupakointi.
Tilapäisesti närästystä voi hoitaa ilman reseptiä saatavilla närästyslääkkeillä.
Milloin lääkäriin?
Jos närästystä esiintyy useita kertoja viikossa pidempiä aikoja, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Jos närästysoireet ovat voimakkaita ja niihin liittyy kipuja vatsan tai rinnan alueella, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Samoin jos närästykseen liittyy nielemiskipua, vaikeutta niellä ja pahoinvointia.
Jos närästys tuntuu äkillisenä rintalastan alaosassa tuntuvana kipuna ja sitä ei ole ollut aiemmin, hakeudu heti lääkäriin. Kyseessä voi olla sepelvaltimotauti tai sydäninfarkti.
Näin arvioit närästyksesi hoidon tarpeen
Jos oma närästys mietityttää, Omaolo-palvelusta löytyy oirearvio, jonka avulla voit arvioida, miten voit hoitaa närästystäsi ja milloin kannattaa hakeutua hoitoon.
Lähteet: Terveyskirjasto
