Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot jatkoivat kasvuaan viime vuonna. Yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella.
Kelan tutkijat Jenni Blomgren ja Riku Perhoniemi kokosivat Kelan tutkimusblogiin yhdeksänkohtaisen listan kehityskuluista ilmiön taustalla.
Samaan suuntaan vaikuttaa yhtaikaa monta tekijää.
1. Mielenterveysongelmia koskeva stigma on vähentynyt.
2. Työelämän psyykkinen kuormittavuus on kasvanut.
3. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteiden koetaan lisääntyneen.
4. Laajemmat yhteiskunnalliset kuormitustekijät (esimerkiksi ilmastonmuutos, koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa)
5. Nuorten pärjäämisen paineet ja odotukset ovat kasvaneet.
6. Mielenterveysoireilu on osin saattanut medikalisoitua.
7. Mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä myös muuhun terveydentilaan ja elintapoihin.
8. Digitaalisuuden ja älylaitteiden yleistyminen
9. Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen yhteys työllisyyteen.
Ahdistuneisuushäiriöstä johtuvat sairauspoissaolot kasvussa
Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu on ollut voimakasta vuoden 2016 jälkeen. Useimmin sairauspäivärahaa saavat mielenterveysperusteilla noin kolmekymppiset naiset.
Ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat viime vuosina jatkaneet kasvuaan. Masennuksesta johtuvien poissaolojen kasvu näyttäisi Kelan tutkijoiden mukaan tyrehtyneen.
50 000 henkilöä eli noin 1,5 prosenttia työikäisistä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriön diagnoosilla vuonna 2023.
Kela korvasi vuonna 2023 yhteensä 5,4 miljoonaa mielenterveyden häiriöihin perustuvaa sairauspäivärahapäivää, joista koitui etuuskuluja noin 300 miljoonaa euroa.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
