Naltreksonin käyttö yksin ja yhdistelmähoitona disulfiraamin ja akamprosaatin kanssa on yhteydessä vähäisempään riskiin joutua sairaalaan alkoholiongelman tai muun syyn vuoksi.
Disulfiraamin käytöllä ja alkoholiriippuvuuteen tarkoitettujen lääkkeiden yhdistelmähoidoilla todettiin yhteys vähäisempään riskiin joutua sairaalaan alkoholin käyttöön liittyvän sairauden vuoksi. Vertailukohteena oli lääkkeettömyys.
Tutkituilla lääkkeillä ei havaittu yhteyttä kuolleisuuteen, sairauspoissaoloihin tai työkyvyttömyyden vuoksi eläköitymiseen.
Tiedot selviävät Addiction-lehdessä julkaistusta alkoholiongelmaisten lääkehoitoa analysoineesta rekisteritutkimuksesta (Heikkinen ym Addiction, 4.1.2021).
Bentsodiatsepiinien käytöllä yhteys suurempaan kuolemanriskiin
Tutkimuksessa selvitettiin myös bentsodiatsepiinien yhteyttä alkoholiongelmista johtuviin sairaalahoitoihin sekä kuolleisuuteen.
Bentsodiatsepiineja ei yleensä suositella alkoholiriippuvuuden hoitoon. Niiden käyttö on kuitenkin tavallista alkoholiongelmaisilla.
Bentsodiatsepiinien käytöllä todettiin yhteys suurempaan kuolemanriskiin sekä riskiin joutua alkoholiongelman vuoksi sairaalahoitoon. Nämä tulokset bentsodiatsepiinien käytön haitallisuudesta alkoholiongelmaisilla vahvistavat aiempia havaintoja tämän lääkeryhmän riskeistä.
Lääke-epidemiologisessa rekisteritutkimuksessa analysoitiin yli 125 000 alkoholiongelmaisen potilaan lääkityksen tosielämän vaikuttavuutta ruotsalaisten, koko maan kattavien rekisteriaineistojen pohjalta.
Pääanalyysimenetelmänä käytettiin menetelmää, jossa jokainen tutkittava henkilö toimii omana verrokkinaan ja lääkkeen käyttöjaksoja verrataan ajanjaksoihin, joina lääke ei ollut käytössä. Näin voidaan sulkea pois valikoitumisharha.
Analyysi vakioitiin ajassa muuttuvilla tekijöillä, joita olivat aika sairastumisesta, lääkehoitojen ajallinen järjestys sekä muiden lääkkeiden samanaikainen käyttö. Tarkasteltuja lääkeaineita olivat disulfiraami, akamprosaatti, naltreksoni ja nalmefeeni sekä näiden lääkkeiden keskinäinen yhteiskäyttö.
Tulokset soveltuvat Suomeen
Tutkimuksen mukaan vain noin neljännes alkoholiongelmaisista sai lääkehoitoa.
– Myös aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholiongelmien lääkehoito on alikäytettyä, vaikka alkoholiongelmista aiheutuu huomattava kansanterveydellinen haitta, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Milja Heikkinen Itä-Suomen yliopiston tiedotteen mukaan.
Tutkijat toteavat, että päihdehoitojen tehoeroista on aiemmin ollut varsin rajallisesti tutkimustietoa, mikä lienee osaltaan vaikuttanut lääkkeiden vähäiseen määräämiseen. Tämän tutkimuksen mukaan sekä naltreksonin käyttö että tutkittujen lääkkeiden yhteiskäyttö on tehokasta ja turvallista ja näin ollen suositeltavaa osana alkoholiongelmaisen hoitoa. Bentsodiatsepiinien käyttöä taas muutoin kuin alkoholivieroitushoidossa tulee välttää.
Tutkimus tehtiin ruotsalaisaineistolla, mutta tulokset ovat tutkijoiden mukaan sovellettavissa myös Suomeen. Tutkituista lääkkeistä naltreksoni, nalmefeeni ja disulfiraami ovat Suomessa kaikkien lääkärien määrättävissä, joskin naltreksonin ja nalmefeenin käyttö on melko kallista etenkin ilman lääkärinlausunnon vaativaa erityiskorvattavuutta.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan ja farmasian laitoksen, Niuvanniemen sairaalan sekä ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin yhteistyönä.
Hertta Vierula
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
