Näkyykö ennätyksellinen hirvikärpäsvuosi vastaanotoilla?

Veriaterian perässä ihmiseen harhautuneen hirvikärpäsen puremakohtaan nousee usein kutiava näppy.

Hirvikärpäsiä on poikkeuksellisen paljon lämpimän kesän vuoksi, joten voisi ajatella, että tämä näkyisi myös lääkäreiden vastaanotoilla.

– Ei ole näkynyt keskussairaalassa ­asti, joten lähes kaikki hirvikärpäsen puremiin liittyvät tapaukset hoidetaan terveyskeskuksissa, sanoo ihotautien ylilääkäri Anna Hannuksela-Svahn ­Kymenlaakson keskussairaalasta.

Veriaterian perässä ihmiseen harhautuneen hirvikärpäsen puremakohtaan nousee usein kutiava näppy tai pieni kyhmy, jota raapimalla iho voi rikkoutua ja siihen pääsee sekundaarinen bakteeri-infektio. Kutiavien näppyjen häviäminen voi toisinaan kestää viikkoja tai kuukausia. Kutinasta johtuva raapimiskierre hidastaa paranemista.

– Lääkärille tullaan usein, kun tilanne on kroonistunut, koska ihoa on raavittu. Hoitona auttavat antihistamiini ja paikallisesti annettu vahva kortisonivoide.

Antihistamiinitablettien käyttäminen jo ennalta voi lieventää oireita. Hannuksela-Svahnin mukaan ihottumaan annettu hoito auttaa yleensä muutaman päivän kuluessa, mutta viimeistään muutamassa viikossa.

Hannuksela-Svahn on joutunut hoitamaan keskussairaalassa ainoastaan yhtä hirvikärpäsen puremasta aiheutunutta tapausta. Silloin potilaan oireet olivat kestäneet yli puoli vuotta.

Ei tarttuvia tauteja

Tutkimustulokset hirvikärpäsen mikrobiomista osoittavat, että hirvikärpäset kantavat hyvin rajallista määrää ihmiselle vaarallisia mikrobeja. Bartonella-bakteerit, jotka aiheuttavat muun muassa sydänläppien tulehdusta, ovat olleet yksi yleisimmistä löydöksistä.

– Elävää Bartonella-bakteeria ei ole kuitenkaan havaittu pupista tai siivellisistä isäntää etsivistä hirvikärpäsistä. Zoonoosiriski ihmiselle on tämän perusteella hyvin alhainen, kertoo sellulaarisen mikrobiologian dosentti Arto Pulliainen Turun yliopiston Biolääketieteen laitokselta.

Pulliaisen mukaan Suomessa ei ole vielä tiedossa yhtään kliinistä tapausta, jossa ihminen olisi saanut Bartonella-suvun bakteerin hirvikärpäsestä. Bartonella-bakteerin osalta metsässä voi liikkua siis huoletta.

kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja

Julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.