Tavanomaisin näkövammaisten silmäsairaus Suomessa on silmänpohjan rappeuma (41 %). Verkkokalvon perinnölliset rappeumat (10 %), näköratojen viat (9 %) ja glaukooma (8 %) ovat tämän jälkeen lähes yhtä yleisiä.
Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista. Näkövammarekisterin mukaan heistä 22 prosenttia on sokeita.
Näkövammaisuus on alkanut joka kymmenennellä syntymästä. Näkövammaisista lapsista ja nuorista yli 60 prosenttia on monivammaisia.
Myös yleisimmän näkövammaisuuden aiheuttajan, verkkokalvon rappeuman hoidossa on menty eteenpäin merkittävästi.
Näkövammaisten kokonaismäärä on Suomessa laskenut tasaisesti, mutta määrän odotetaan nousevan jälleen kuluvalla vuosikymmenellä väestön ikääntyessä.
Monien silmäsairauksien tilanne parantunut
Näkövammarekisterin vastaava lääkäri, Tampereen yliopiston silmätautien professori Hannu Uusitalo kertoo, että esimerkiksi viherkaihin, glaukooman ennuste on parantunut huomattavasti. Siitä on tullut vaiva, josta aiheutuva näkövammautuminen voidaan riittävän varhaisella puuttumisella yleensä estää. Vaikka potilaita on enemmän, on tästä johtuva näkövammaisuus vähentynyt.
Myös yleisimmän näkövammaisuuden aiheuttajan, verkkokalvon rappeuman hoidossa on menty eteenpäin merkittävästi.
Tämän lisäksi diabetekseen kytkeytyvien silmävaivojen ennuste on parantunut. Kun 1990-luvulla diabeteksen aiheuttaman näkövammaisuuden vuotuinen ilmaantuvuus oli 102 henkilöä 100 000 hoidettua diabetespotilasta kohden, oli 2010-luvulla ilmaantuvuusluku enää 6.
Näkövammaisista lapsista ja nuorista yli 60 prosenttia on monivammaisia.
Samoin diabeteksen aiheuttamien verkkokalvomuutosten määrä ja niiden aiheuttamien näkövammojen vakavuus on lieventynyt ja alku on siirtynyt myöhäisemmäksi.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
