Naisten sterilointimenetelmissä on eroja – Suomessa steriloinnit vähentyneet

Menetelmien teho on yhtä hyvä, mutta hysteroskooppinen sterilointi vaatii useammin uuden toimenpiteen.

Laparoskooppinen ja hysteroskooppinen sterilointi ovat yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yhtä tehokkaita estämään raskauksia. Hysteroskooppinen sterilointi mikroimplantti Essuren avulla vaatii huomattavasti useammin uuden toimenpiteen.

BMJ-lehdessä julkaistussa kohorttitutkimuksessa kerättiin tiedot 52 326 naisesta, joille oli tehty sterilointi vuosina 2005–2013 New Yorkin osavaltiossa. Heistä 44 278:lle oli tehty laparoskooppinen sterilointi. Hysteroskooppinen sterilointi oli tehty 8 048 naiselle.

Hysteroskooppinen sterilointi yleistyi tutkimusajanjakson aikana voimakkaasti.

Tutkimuksen mukaan ei-toivottujen raskauksien määrissä ei ollut eroja eri sterilointimenetelmien välillä. Sen sijaan riski, että sterilointi piti uusia, oli kymmenkertainen hysteroskooppisen steriloinnin jälkeen.

Laparoskooppinen eli vatsaontelon tähystyksessä tehty sterilointi tehdään nukutuksessa. Menetelmässä munatorvet tukitaan puristimella. Hysteroskooppinen eli kohdun tähystyksessä tehty sterilointi ei vaadi nukutusta. Munajohtimet tukitaan mikroimplanteilla.

Steriloinnit ovat vähentyneet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilaston mukaan Suomessa vuonna 2014 naisille tehtiin yhteensä noin 2 480 sterilointia. Niistä suurin osa tehtiin kohdun tähystyksessä.

THL:n tuoreiden tilastojen mukaan sterilointien määrä Suomessa on laskenut voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana. Erityisesti on vähentynyt naisille tehtävien sterilointien määrä. Vielä vuonna 2000 steriloinneista 80 prosenttia tehtiin naisille. Vuonna 2014 vastaava osuus oli 56 prosenttia.

Lue myös:
Voiko sterilisaation jälkeen tulla raskaaksi?

Kirjoittanut:
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.