Sydämen vajaatoiminnan hoitotutkimukset eivät välttämättä kuvasta potilaskuntaa, sillä jo mukaanottokriteerit saattavat karsia etenkin iäkkäitä naispotilaita pois aineistosta. Ruotsalaistutkijoiden analyysi aiheesta esiteltiin Euroopan kardiologiyhdistyksen järjestämässä kongressissa.
PARADIGM-HF-tutkimuksessa verrattiin neprilysiinin estäjää ja standardilääkitystä sydämen vajaatoiminnan hoidossa perusterveydenhuollon potilaskunnassa. Ruotsalaistutkijat ovat selvittäneet, miksi tutkimuksen potilasaineistossa oli vähän naisia.
Alun perin 1 924 vajaatoimintapotilaan joukosta 43 % oli naisia. Mukaanottokriteereistä ejektiofraktio (35 % tai pienempi) karsi joukon 401 potilaaseen, joista 28 % oli naisia. Toinen kriteeri, standardilääkkeiden tavoiteannokseen pääseminen, jätti aineistoon 95 potilasta, joista vain 16 % oli naisia.
Määritellyn standardihoidon toteutuminen on kliinisen hoitotutkimuksen perusvaatimuksia. Tämän analyysin mukaan ACE:n estäjän ja ATR:n salpaajan tavoiteannostus karsi naiset tutkimuksesta: naispotilaista siihen pääsi 26 %, miespotilaista 43 %.
Tutkija Helen Norberg Uumajan yliopistosta toteaa jo tavoiteannosten alun perin pohjautuneen tutkimuksiin, joissa tutkittavat olivat enimmäkseen miehiä. Sydämen vajaatoimintapotilaina he ovat yleensä nuorempia kuin naiset ja heidän munuaistoimintansa on parempi. Nämä erot havaittiin tässäkin tutkimuksessa, ja ne selittävät sitä, etteivät naiset päässeet tavoiteannoksiin.
– Sydämen vajaatoiminnan hoitotutkimuksissa pitäisi jatkossa tähdätä suurimpaan siedettyyn annokseen eikä etukäteen määriteltyyn tavoiteannokseen. Kun mukaanottokriteerit määritellään näin, myös naisia tulee enemmän aineistoon, Norberg sanoo.
Teksti: Marianne Jansson
Kuva: Fotolia
