Lääketieteellisissä tutkimuksissa ei aina ole sukupuolten tasa-arvoa. Esimerkiksi sepelvaltimotautitutkimusten aineistot koostuvat enimmäkseen miehistä. Sama koskee myös nivustyriä, joita naisilla on niitä merkittävästi vähemmän: 25 % miehistä joutuu elämänsä aikana nivustyräleikkaukseen, mutta naisista vain 4–6 %. Näyttöön perustuvia hoitosuosituksia naisten tyristä ole.
Vaikka naisten nivustyrien hoidosta ei ole tehty yhtään satunnaistettua tutkimusta, löytyy aiheesta sentään rekisteritietoa. Ruotsalaisesta rekisteristä on julkaistu 4 021 naisen nivustyräleikkausten tulokset vuosilta 2012–17 ja verrattu niitä 37 542 miehen leikkaukseen.
Vuoden kuluttua leikkauksesta jopa 18 % naisista ilmoitti tuntevansa kroonista kipua leikkausalueella. Erityisesti lihavuus, korkea ASA-luokka ja reisityrän leikkaus liittyivät kroonisen kipuun. Leikkaustekniikka ei vaikuttanut tulokseen eikä myöskään se, oliko kyseessä päivystysleikkaus vai elektiivinen toimenpide.
Tutkijat toivovat enemmän seurantaa leikkauksen sijaan ja laadukkaita tutkimuksia myös naisten tyräkirurgiasta.
Myös saksalaisesta rekisteristä on raportoitu samantyyppisiä tuloksia: naisilla tyräleikkaukseen liittyi suurempi uusiutumisriski kuin miehillä. Saksalaiset suosittelevatkin naisen nivustyrän korjaamista joko laparoskooppisesti tai Shouldicen plastialla, jossa femoraalikavana tulee tarkistettua.
Suomessa myös naisten tyriä korjataan paljon avoleikkauksella (Lichtenstein), joten nyt olisi korkea aika tehdä kunnon satunnaistettu tutkimus naisten nivustyristä myös Suomessa (laparoskooppinen vs. avoleikkaus).
Jakobsson E ym Chronic pain after groin hernia surgery in women: a patient-reported outcome study based on data from the Swedish Hernia Register. Ann Surg 2022;275:213–9.
Köckerling F ym. Influencing factors on the outcome in female groin hernia repair. a registry-based multivariable analysis of 15,601 patients. Ann Surg 2019;270:1–9.
Hannu Paajanen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.