Virkkuukoukku aivoissa, kadulle hylätty vauva ja syöpään kuoleva pikkupoika. Tv-sairaalan arki koostuu väkevästä draamasta.
Sairaalasarjan potilastilanteet ovat yleensä erikoisia ja harvinaisia, mutta perustuvat oikeisiin tapauksiin. Niin ainakin kotimaisessa Syke-sarjassa, jota on esitetty televisiossa muutaman kuukauden ajan.
– Käsikirjoitusvaiheessa teimme paljon lääketieteeseen liittyvää taustatyötä. Pääkonsulttinamme toimi anestesialääkäri, ja kokenut anestesiahoitaja tukee meitä kuvausvaiheessa, Syke-sarjan pääkäsikirjoittaja Petja Peltomaa kertoo.
Käsikirjoittajille ovat antaneet konsultaatioapua myös muun muassa urologi, psykiatri ja silmälääkäri. Vaikka kyseessä on viihdesarja, siitä haluttiin mahdollisimman uskottava.
– Mihin tahansa maailmaan lähtee sijoittamaan tarinaa, on oltava tarkkana, ettei synny falskia, Peltomaa sanoo.
Miten kalloporaa pidellään?
Uskottavuus syntyy yksityiskohdista. Neurokirurgia esittävä näyttelijä Krista Putkonen-Örn opiskeli luontevia työasentoja kirurgin ohjeiden mukaan.
– Katselin myös paljon videoita ja valokuvia netistä. Ensimmäisissä kuvauksissa käsittelin kalloporaa, sain ammattilaiselta opastusta oikeaa otetta varten.
Putkonen-Örn haluaa tehdä roolinsa mahdollisimman vakuuttavasti.
– Peilaan asiaa oman ammattini kautta. Ottaa päähän, jos näyttelijäntyötä kuvataan kliseisesti, vaikka roolihahmon on tarkoitus olla ammattilainen.
Neurokirurgi-Elina näyttäytyy sarjassa sairaalan ”vankkana peruskalliona”. Rooli on Krista Putkonen-Örnille mieluinen.
Hei, tuossa on virhe!
Sykkeen tekijät hakevat uskottavuutta, mutta tositeeveetä he eivät yritä tehdä.
– Minut yllätti, kuinka vakavasti meidät ja sarja varsinkin alussa otettiin. Myös lääkärien varautuneisuus hämmästytti, Petja Peltomaa kertoo.
Hoitajakunnasta tuli huolestunutta palautetta, että ”meidät kaikki leimataan huumeidenkäyttäjiksi”. Peltomaa arveleekin, että sarjan markkinointi ”realistisena tv-sarjana” oli huono sanavalinta. Lääketieteelliset faktat haluttiin oikein, mutta kuvausta ei tarkoitettu dokumentaariseksi.
Katsojat ovat puineet sarjaa keskustelupalstoilla ja lähettäneet YLE:lle paljon palautetta. Katsojien iloksi järjestettiin virheenbongauskisa, johon tuli yli sata havaintoa. Tiimi kävi ne läpi anestesiologin ja kahden anestesiahoitajan kanssa.
– Myönsimme yhdeksän mokaa. Otamme virheistä opiksemme, kuolleen potilaan monitorissa ei tietenkään saa kulkea elävän potilaan sydänkäyrää. Virheitä voi tapahtua siis myös draamasarjan leikkauspöydällä.
Hoitajat vs. lääkärit
Peltomaan mukaan Syke on oodi sairaanhoitajille. Sarjan päähenkilöinä ovat hoitajat, jotka näyttäytyvät näppärinä, sydämellisinä jalat maassa -tyyppeinä, kun taas lääkärikunnassa – joka koostuu pääasiassa kirurgeista – on varsin erikoisiakin persoonia. Peltomaan mukaan sivuhenkilöitä on houkutus kirjoittaa karrikoiduiksi, jotta he voivat reagoida vahvasti erilaisissa tilanteissa.
– Olemme tavanneet ihania eri alojen lääkäreitä, joiden kanssa olemme käyneet inspiroivia keskusteluja. Olemme kuulleet heiltä myös monista lääkäreihin liittyvistä stereotypioista, Peltomaa naurahtaa, mutta ei myönnä, että stereotyyppiset luokittelut olisivat vaikuttaneet käsikirjoitukseen.
Syke-sairaalassa hierarkia näyttäytyy vahvasti. Oikeat hoitajat ottivat sen puheeksi keskustellessaan Peltomaan kanssa, mutta puhuivat kuitenkin enemmän potilastyöhön liittyvistä ongelmista, resursseista ja esimerkiksi päihdepotilaan hoitoon liittyvistä eettisistä ristiriidoista.
Sykkeessäkin etiikka puhuttaa paljon. Sarjaan on löytynyt moraalisesti mutkikkaita potilastapauksia muun muassa hoitoalan etiikan oppikirjasta.
Tv-sairaalan arjessa ruoditaan paljon henkilökunnan ihmissuhdekiemuroita. Oikeassakin sairaalamaailmassa mahdollisuudet romanttisiin suhteisiin voivat Peltomaan mukaan olla otolliset.
– Ihmiset ovat kosketuksissa elämään ja kuolemaan. He ovat myös fyysisesti lähellä toisiaan. Sairaalasarjaan on kieltämättä helpompi kirjoittaa romantiikkaa kuin esimerkiksi poliisisarjaan.
Sykkeen työpaikkaromansseista käsikirjoittajilla ei ole ollut valmiita esimerkkitapauksia. Ne tiimi on keksinyt ihan itse.
Sankarilääkäreistä tuli asiantuntijoita
Sairaalasarjoja on katseltu television alkuajoista asti. 1960-luvun suosikkisarjat Tohtori Ben Casey ja Tohtori Kildare perustuivat yhteen sankarilliseen päähenkilöön, jonka yksityiselämää ei juuri valotettu.
1980-luvulta lähtien lääkärihahmot ovat inhimillistyneet heikkouksineen ja epäonnistumisineen. He työskentelevät nykyisin joukossa ja ovat asiantuntijoita toisten asiantuntijoiden rinnalla.
Lääkäri- ja sairaalasarjat kuvastavat aina omaa aikaansa ja peilaavat siten myös todellisuutta, sanoo terveysviestinnän väitöstutkija Anna-Maria Mäki-Kuutti.
– Sarjoissa ei toki nähdä kroonikkopotilaita tai hoideta pieniä liukastumismurtumia, niiden arki täyttyy kiihkeästä akuuttihoidosta komeissa tiloissa.
Sairaalasarjoissa pohditaan nykyisin paljon eettisiä kysymyksiä, esimerkiksi potilaan uskonnollisen vakaumuksen vaikutusta hoidossa. Uusi ilmiö, joka näkyy myös kotimaisessa Sykkeessä, on työelämää koskevien teemojen korostuminen.
– Työpaikkojen ja työelämän tilanteet kiinnostavat monia katsojia, ja se saattaa olla osatekijä myös Sykkeen suosion taustalla, Mäki-Kuutti arvioi.
Syke on Areenan katsotuin
➤ Draamasarja sijoittuu kuvitteelliseen traumakeskukseen helsinkiläisessä keskussairaalassa. Se kuvaa sairaalamaailmaa ja sen ihmissuhteita erityisesti sairaanhoitajien näkökulmasta.
➤ Jaksoilla on ollut noin 500 000 katsojaa. YLE Areena -palvelussa se on ollut kaikkien aikojen katsotuin tv-sarja.
➤ Jaksoja on kuvattu 20. Sarjaa on esitetty lokakuusta 2014. Viimeinen jakso lähetetään 11. maaliskuuta.
➤ Sarja on kuvattu pääosin studiossa, jonkin verran myös pääkaupunkiseudulla sijaitsevien sairaaloiden yleisissä tiloissa.
➤ Uusista tuotantokausista neuvotellaan parhaillaan. Pääkäsikirjoittaja Petja Peltomaan mukaan sarjan maksimipituus on 40–50 jaksoa, jotta se säilyttäisi vetovoimansa.
Kirjoittaja:
Jaana Ahlblad
toimittaja
Kuva: Paula Osenius / Yle Kuvapalvelu.
Iina Kuustonen, Tiina Lymi, Lena Meriläinen ja Leena Pöysti näyttelevät Syke-sarjassa hoitajia, jotka eläytyvät intensiivisesti potilaiden tilanteisiin.
Julkaistu perjantaina 6.3. ilmestyneessä Lääkärilehdessä 10/2015.
