Muuttaako ilmastonmuutos lääkärin työtä?

Puutiaisaivokuumetta koko Suomessa, ennen tuntemattomia taudinaiheuttajia, hellekuolemia, jopa koleraa.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja sitä kautta lääkärin työhön kerrotaan hurjiakin tarinoita. Mitä lääkärin pitäisi aiheesta tietää?

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti näkee ­ilmastonmuutoksen muuttavan perusteellisesti resursseja ja niiden jakautumista maapallolla. Äärisäät vaikuttavat terveyteen suoraan ja epäsuoraan. Vapalahden mukaan lääkärien on syytä kunnioittaa tieteellistä evidenssiä ja toimia pahimpien skenaarioiden toteutumista vastaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnosta tarttuviin infektiotauteihin, joita hän itse tutkii, mutta monet ilmastonmuutoksen seuraukset ovat vielä epä­varmoja.

Yllätyksiin on syytä varautua. Vektorivälitteiset ja vesivälitteiset taudinaiheuttajat voivat levitä laajemmalle, esimerkiksi hyttysten kyky levittää dengueta on lisääntynyt ja Afrikassa malaria on levinnyt ylemmäksi merenpinnasta. Eteläisemmät vektorilajit siirtyvät pohjoisemmaksi.

Suomessa näkyy Vapalahden mukaan selkeästi puutiaisten levinneisyysalueen ja puutiaisvälitteisten tautien kasvu. Pohjoiselle ilmastolle tyypilliset myyräsyklit voivat hävitä ja yleispedot kuten kettu tulla runsaammaksi.

– Myyräkuume voi vähentyä, mutta ­riski rabiekselle ja pahamaineiselle myyräekinokokille kasvaa, Vapalahti pohtii.

Monia globaaleja uhkia pohdittaessa on vaikea sanoa, mikä on urbanisaation ja globalisaation, mikä ilmastonmuutoksen vaikutusta.

– Toimintaympäristö joka tapauksessa muuttuu, Vapalahti pohtii.

Lääkärit passiivisia ilmastonmuutosasiassa

Lääkärikoulutuksessa ei ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia vielä laajasti huomioida, mutta nuoria lääkäreitä aihe kiinnostaa.

Emma Lommi on neljä vuotta sitten valmistunut lääkäri. Lommille ilmastonmuutos on jo kauan ollut myös henkilökohtaiseen elämään heijastuva asia. Kasvisruoka ja autoilun sekä lentämisen välttäminen ovat Lommille arkea. Näkyvätkö ajatukset potilastyössä?

– Sikäli eivät, että lääkäri ei voi olla moraalinvartija. Mutta asiaa voi nostaa keskusteluun silloin, kun terveys ja ympäristö kulkevat käsi kädessä. Hyötyliikunta ja suurempi määrä kasviksia ruokavaliossa hyödyttävät kaikkia, Lommi pohtii.

Lommin mielestä lääkärit ovat olleet passiivisia ilmastonmuutoskeskustelussa.

– Moni on toki valveutunut, mutta puheet ja teot ovat vielä ristiriidassa. Otetaan vaikkapa matkustaminen: miksi kulturellin ihmisen merkki on se, että matkustetaan ulkomaille museoon?

Lääkärin ammatti on keskiluokkainen. Kulutusvalinnat heijastavat varallisuutta.

– Köyhien perheiden lapset eivät ­lennä etelänlomille muutenkaan. Miksi niitä pitäisi glorifioida? 1-vuotiaan Tuuli-tyttären äiti Lommi pohtii.

Lommi toivoisi alalta aktiivisempaa otetta.

– Haluaisin haastaa THL:n tekemään ruokakolmion myös kasvisruokavaliolle, se olisi tätä päivää. Olisi hyvä osoittaa, että vegaaniruokavalio on monipuolinen ja riittävä ja terveyden kannalta hyvä.

Väkevämpää elämää, parempi mielenterveys?

Suurin kysymys ilmastonmuutoksessa liittyy elämäntavan muutokseen kulutuskeskeisestä kestävään.

Kauppatieteiden tohtori Paavo Järvensivun mukaan kysymys ei varsinkaan terveyden näkökulmasta koske sitä, mistä luovutaan, vaan sitä, mitä terveyshyötyjä muutoksesta voi seurata.

– Elämme mahdollisesti liian lämpimissä asunnoissa. Lämpötilan laskusta voi seurata parempi vireystila. Kasvispainotteinen ruokavalio on hyvästä. ­Lisäksi liikumme liian vähän, elämämme on liian vaivatonta.

Järvensivu pitää erityisen kiinnosta­vina ilmastonmuutosta seuraavan elämäntapamuutoksen vaikutuksia mielenterveyteen.

– Tällä hetkellä sekä tavaran että informaation määrä, jonka kanssa olemme tekemisissä, on niin suuri, että emme pysty ­sitä mitenkään käsittelemään.

– Tulevaisuus voi näyttää synkältä ja epävarmalta, mutta ehkä pystymme yhdessä luomaan järjestelmän, jossa talous työskentelee ilmastonmuutokseen sopeutuvan infrastruktuurin eteen? Tällöin syntyy tunne, että olemme yhdessä rakentamassa elinkelpoista ja mielekästä tulevaisuutta. Elämä voisi toisenlaisessa maailmassa olla myös väkevämpää.

Järvensivun visio on optimistinen, mutta hän ei sulje pois romahduksia. Hänen mielestään voimavaroja pitäisi laittaa yhteiskunnan resilienssin parantamiseen.

– Tarvitaan ymmärrystä ruoan alku­perästä, kotien lämmittämisestä, lisää yhteisöllisyyttä. Jos ajatellaan terveys­ongelmien ennaltaehkäisyä ja parempaa terveyttä ilmastonmuutoksen oloissa, meillä on tosi paljon voitettavaa. Lääkärit voivat olla siinä tärkeässä roolissa.

Teksti: Salla Nazarenko

Kuva: Fotolia