Lääkärilehdessä (36/15) ja Potilaan Lääkärilehdessä uutisoitiin, että tutkijat haluavat säännöt leikkaussalien musiikkiin (1). Pohjana olleessa tutkimuksessa (2) esitettiin, että musiikki voi vaikuttaa leikkaustiimin kommunikaatioon.
Musiikin vaikutusta leikkaussalissa on tutkittu varsin runsaasti, ja luonnollisesti musiikilla on vaikutusta sekä potilaaseen että tiimiin, varsinkin kirurgiin. Laajaan aineistoon perustuvassa tutkimuksessa (3) esitetään, että musiikki vähentää potilaiden ahdistuneisuutta ja jopa vähentää anestesia- ja kipulääkkeiden tarvetta. Adrenaliinin ja noradrenaliinin vaikutuksen väheneminen voi myös vaikuttaa edullisesti haavan paranemiseen. Kirurgiin musiikki vaikuttaa siten, että se parantaa motorista tarkkuutta ja nopeuttaa toimenpidettä. Lisäksi se parantaa muistitapahtumien vakiintumista aivoissa, mikä taas edistää erikoistuvien lääkäreiden oppimista (4).
Nyt uutisoidussa tutkimuksessa, kuten monessa muussakaan, ei ole tutkittu musiikkityypin merkitystä. Se on kuitenkin tässä avainasemassa. Da Vinci -leikkausrobotin käsittelyssä kirurgin motoriikka parani, kun salissa soitettiin hip-hoppia tai jamaikalaista musiikkia (5). Klassinen musiikki on suosittua leikkauksissa, mutta myös jazzista on pidetty salimusiikkina (6,7). Nykyään klassisen musiikin asema on heikentynyt, joten leikkaussaliin kenties valitaan muuta musiikkia.
Olen itse kuunnellut musiikkia leikkaussalissa koko pitkän urani ajan. Intuitiivisesti olen ajatellut, että musiikin salissa tulee olla rytmikästä ja tasaista, kuten Siu ym. ovat osoittaneet (5). En voisi kuvitella toimivani pääleikkaajana ilman musiikkia, minulle se on kirurgian tärkein instrumentti. Tällä hetkellä kuuntelemme netin kautta enimmäkseen R&B Today -tyyppistä genreä chicagolaisesta Accu Radiosta, joka soittaa musiikkia ilman mainostaukoja. Valinta tapahtuu yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa, ja koko kanavan löytyminen oli juuri nuorten ja aktiivisten netissä liikkuvien musiikkia kuuntelevien leikkaussalihoitajien taustatyön tulosta.
Kirurgian päätehtävä on tuottaa hyviä ja järkeviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat edullisesti potilaan elämänlaatuun. Kirurgin osuus tässä on ratkaiseva. Tällöin mielestäni hoitajienkin olisi pyrittävä yhteistyöhön leikkaavan lääkärin kanssa – potilaan edun nimissä. Kirurgin tulisi olla musiikkimaussaan monipuolinen, jotta sukupolvien välinen kuilu voitaisiin ylittää. Hallinnolta tuskin kannattaa tässäkään asiassa kysyä mitään.
Kun aikoinaan avustin monet kerrat maailman kenties tunnetuinta sydänkirurgia, Sir Magdi Yacoubia Lontoossa, minuun teki suuren vaikutuksen, kun hänen valtaisat stereonsa työnnettiin kärryillä leikkaussaliin toimenpiteen alkaessa. Hoitaja valitsi sitten maestron isosta CD-kokoelmasta tunnelmaan sopivaa musiikkia, joka yleensä oli Bachia tai Heitor Villa-Lobosia. Tunnelma Sir Magdin leikkauksissa oli aina rento ja miellyttävä – juuri sellainen, jossa parhaat pitkäaikaistulokset saavutetaan.
Hannu Savolainen
verisuonikirurgi, professori, ylilääkäri
Pohjois-Karjalan keskussairaala
Kirjallisuutta
1. Soininen M. Tutkijat haluavat säännöt leikkaussalien musiikkiin. Suom Lääkäril 2015;70:2270.
2. Weldon SM, Korkiakangas T, Bezemer J ym. Music and communication in the operating theatre. J Adv Nurs 4.8.2015. (Epub ahead of print)
3. Demetrios NM, Dimitrios L. Music meets surgery: two sides to the art of ”healing”. Surg Endosc 2013;27:719–23.
4. Miskovic D, Rosenthal R, Zingg U ym. Randomized controlled trial investigating the effect of music on the virtual reality laparoscopic learning performance of novice surgeons. Surg Endosc 2008;22:2416–20.
5. Siu KC, Suh IH, Mukherjee M ym. The effect of music on robot-assisted laparoscopic surgical performance. Surg Innov 2010;4:306–11.
6. Makama JG, Ameh EA, Eguma SA. Music in the operating theatre: opinions of staff and patients of a Nigerian teaching hospital. Afr Health Sci 2010;10:386–9.
7. Ullmann Y, Fodor L, Schwartzberg I ym. The sounds of music in the operating room. Injury 2008;39:592–7.
Kuva: Panthermedia
