Musiikki vaikuttaa ihmisiin monella tapaa. Se voi rentouttaa, piristää, muistuttaa menneistä, auttaa unohtamaan murheet, helpottaa puhumista ja saada tanssimaan. Suomen Akatemian tutkijatohtorin Teppo Särkämön mukaan musiikin lukuisat vaikutukset johtuvat luultavasti siitä, että se stimuloi ja muokkaa lähes kaikkia aivojen alueita. Musiikki muun muassa aktivoi mielihyvä- ja palkitsemisjärjestelmää, tahdistaa motoriikkaa ja lievittää stressiä.
Särkämö on perehtynyt erityisesti siihen, miten musiikin käyttö vaikuttaa ikääntymiseen liittyvien aivosairauksien kuntoutumiseen. Hänen tutkimustensa mukaan musiikin kuuntelu vaikuttaa aivoinfarktista toipuvien aivojen rakenteeseen aiheuttamalla etuotsalohkolla ja limbisillä aivoalueilla neuroplastisia muutoksia, tilavuuden kasvua, joka on yhteydessä parempaan kognitiiviseen ja emotionaaliseen toipumiseen.
– Nykytiedon perusteella näyttää siltä, että musiikin käyttö kuntoutuksessa voi tehostaa esimerkiksi Parkinson- ja aivoinfarktipotilaiden motoriikan säätelyä, tehostaa aivoinfarktin jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten häiriöiden paranemista ja vähentää muistisairaiden neuropsykiatrisia ja -kognitiivisia oireita, hän kertoo.
Särkämön mukaan mielenkiintoinen ja myönteinen havainto on, että musiikki kuntouttaa niitäkin, joilla ei ole ollut musiikkiharrastusta. Yksi ehto kuitenkin on olemassa. Potilaan pitäisi nauttia musiikin kuuntelusta.
Musiikin kuuntelu osaksi kuntoutusta
Särkämön mielestä suomalaisessa aivosairauksien kuntoutuksessa olisi parantamisen varaa. Hänen mukaansa kuntoutus ja sitä tukevat arkitoimet kattavat yleensä vain 30 prosenttia vuodeosastolla toipuvan aivoinfarktipotilaan päivistä.
– Potilaille voisi mielestäni tarjota järjestelmällistä musiikin kuuntelua. Näyttää siltä, että toipumisen alkuvaiheessa jo tunnin päivittäinen musiikin kuuntelu kohentaa aivotoimintoja ja psyykkistä tilaa, hän sanoo.
Särkämö tietää, että muutamassa sairaalassa ja kuntoutusyksikössä potilaille ja heidän omaisilleen suositellaan musiikin kuuntelua kuntoutumisen tueksi. Musiikin vaikutuksista tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusnäyttöä, ennen kuin sitä aletaan käyttää systemaattisesti kuntoutuksessa.
Särkämö muistuttaa, että mikään ei estä omaisia tuomasta musiikkia läheisilleen, joilla on aivosairaus. Läheisen kanssa voi pitää yhteisiä musiikinkuuntelu hetkiä ja lauluhetkiä. Vapaaehtoiset voisivat järjestää musiikkitoimintaa ikäihmisille.
– Tutkimustemme mukaan musiikin kuuntelusta voi olla hyötyä esimerkiksi muistisairaille ja aivoinfarktin saaneille. Emme ole huomanneet, että musiikin kuuntelusta olisi mitään haittaa. Oleellista toipumisessa on se, että potilas nauttii musiikin kuuntelusta. Omaisen pitäisi siis selvittää, mikä on potilaan mielimusiikkia. Alzheimerin tautia sairastava näyttäisi hyötyvän eniten siitä, että hänen kanssaan lauletaan menneisyydestä tuttuja lauluja, hän sanoo.
Osa Särkämön tutkimuksista on edelleen kesken. Tutkimuksiin osallistuu yhteensä 120 aivohalvauspotilasta sekä 89 muistisairasta yhdessä omaisen tai hoitajan kanssa. Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen, HYKS:n ja TYKS:n neurologian klinikoiden, HUS-Kuvantamisen, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen, Sibelius-Akatemian, Miina Sillanpään säätiön, Barcelonan yliopiston sekä useiden Helsingin ja Espoon alueen muistisairaiden hoito- ja palveluyksiköiden kanssa.
Lue myös:
Lauluja muistisairailta
Taiteet ja nikkarointi avuksi muistiongelmiin
Musiikin voima
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
