Nainen pystyy nykyään jatkamaan hedelmällisyysikäänsä varastoimalla munasoluja. Melbournessa selvitettiin 193 naiselta, mitä oli tapahtunut keskimäärin kolme vuotta munasolujen pakastamisen jälkeen. Syy munasolujen pakastamiseen ei ollut terveydellinen eikä infertiliteettitaustainen. Vain puolet naisista vastasi kyselyyn.
Naiset olivat pakastushetkellä keskimäärin 37-vuotiaita, ja 86 % heistä ei elänyt parisuhteessa. Perusväestöön nähden he olivat korkeammin koulutettuja, heillä oli parempi toimeentulo, hyvä ammatti ja yksityinen terveysvakuutus. Vastanneista naisista 6 oli kolmen seurantavuoden aikana käyttänyt pakastettuja munasolujaan, ja 3 heistä synnytti. Spontaanisti raskaaksi oli tullut 12 naista, ja 6 oli turvautunut tuoreiden munasolujen käyttöön.
Tavallisin syy siihen, että munasoluja ei ollut käytetty, oli partnerin puuttuminen. Neljäsosa naisista ei halunnut luovutettua spermaa, ja kolmasosa toivoi vielä luonnollista hedelmöitymistä. Kolme neljästä naisesta arveli käyttävänsä pakastettuja munasolujaan, mikäli elämäntilanne mahdollistaa sen.
Munasolujen pakastaminen tulevaisuutta varten näyttää lisääntyvän länsimaissa. Esimerkiksi muutamat suuret työnantajat, kuten Apple ja Facebook, kustantavat pakastuksen, ilmeisesti ainakin keskeisen tärkeille naistyöntekijöilleen. Hinta myöhemmin seuraavan koeputkihedelmöityksen kanssa on 10 000–15 000 dollaria.
Toimintaan liittyy paljon eettisiä näkökohtia – psykologisten, sosiaalisten ja taloudellisten lisäksi. Myös lääketieteelliset komplikaatiot ovat mahdollisia. Neuvonta ja onnistumismahdollisuuksien realistinen esittäminen ovat tärkeitä.
Lähde: Hammarberg K, Kirkman M, Pritchard N ym. Reproductive experiences of women who cryopreserved oocytes for non-medical reasons. Hum Reprod 2017;32:575–81.
kirjoittaja:
Pertti Kirkinen
professori
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehdessä 18/2017.
