Useat kansainväliset tutkimukset ovat kertoneet hyviä uutisia: muistisairaus näyttää lykkääntyvän vanhempaan ikään. Tosin vaikka ilmaantuvuus pienenee, muistisairaiden määrä kasvaa elinajan odotteen pidetessä.
Australiassa selvitettiin muistisairauden esiintyvyyden muutoksia ympärivuorokautisessa hoidossa vuodesta 2008 vuoteen 2014 ja kotihoidossa vuodesta 2005 vuoteen 2014. Kaikki palvelua tarvitsevat tutkitaan kokonaisvaltaisesti, ennen kuin he saavat hoitopaikan tai kotihoitoa. Tätä selvittelyä käytettiin tutkimuksen datana.
Muistisairauden esiintyvyys pieneni 0,7 prosentin vuosivauhtia ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla ja kotihoidossa 0,5 prosenttia vuodessa. Myös aivoverenkiertohäiriöt vähenivät vastaavana ajanjaksona molemmissa konteksteissa. Sen sijaan verenpainetauti, diabetes, depressio ja hyperkolesterolemia sekä aliravitsemus ja lihavuus lisääntyivät. Vakiointi muilla sairauksilla ja muuttujilla ei muuttanut tuloksia.
Muistisairaiden absoluuttinen määrä kuitenkin kasvoi sekä ympärivuorokautisessa hoidossa että kotihoidossa, vaikka heidän osuutensa asiakkaiden kokonaismäärästä pieneni. Kuolleisuusluvuissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Tulokset ovat lohdullisia: muistisairauteen sairastutaan ikäluokka ikäluokalta myöhemmin. Suomessa ympärivuorokautisen hoidon asukkaista yli 80 % sairastaa muistisairautta, siis paljon suurempi osa kuin Australiassa.
Harrison SL ym. Trends in prevalence of dementia for people accessing aged care services in Australia J Gerontol Med Sci 2020;75:318–25.
Kaisu Pitkälä
Julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 9/2020
